Gluteeniton ei tarkoita automaattisesti vehnätöntä

 

Tällä kertaa on luvassa hyvin nopea ja tiivis ruokavaliopostaus, koska valitettavan usein olen kuullut ihmetyksiä siitä, miten gluteeniton ruoka voi sisältää vehnää.

Sillä se voi.

vilja-0982.jpg

Gluteeniton ei tarkoita vehnätöntä

Evira kertoo taustalla olevasta Codex Alimentarius -standardista, jonka mukaan markkinoilla saa olla elintarvikkeita, jotka on nimetty seuraavasti:

  • ”Gluteeniton”
    • Jos gluteenipitoisuus ei ylitä 20:tä mg/kg kuluttajille myyntivalmiissa elintarvikkeessa
  • ”Erittäin vähägluteeninen”
    • Jos gluteenipitoisuus ei ylitä 100:aa mg/kg kuluttajille myyntivalmiissa elintarvikkeessa”

 

Käytännössä ”gluteeniton” merkintä ei siis tarkoita vehnätöntä.

Gluteeniton tarkoittaa, että tuotteesta on poistettu proteiini eli tässä tapauksessa gluteeni. Tuote saattaa siis sisältää esimerkiksi vehnätärkkelystä.

Gluteenittomissa tuotteissa saattaa myös olla tärkkelys- ja glukoosisiirappeja, jotka valmistetaan vehnästä ja ohrasta, sillä niissä gluteeni pilkkoutuu valmistusprosessissa gluteenittomaksi. Ja tästä ei ole (ainakaan virallisesti) todettu aiheutuvan haittaa vehnä/ohra-allergikoille. Tärkkelyssiirapin alkuperää ei siis tarvitse myöskään elintarvikelain mukaan ilmoittaa, sillä allergiaa aiheuttavan proteiinin määrä on todettu olevan pieni.

Henkilökohtainen mielipiteeni on, että tärkkelys- ja glukoosisiirappeja ei tulisi kenenkään käyttää. Mutta se jääköön nyt. Asiasta uteliaat voivat käydä kurkkaamassa aiemman postaukseni Sokerit: fruktoosi ja glukoosi-fruktoosisiirappi.

Myöskään kaikki keliaakikot ja vilja-allergikot eivät käytä (tai henkilökohtaisen kokemuksensa vuoksi pysty käyttämään) ruokavaliossaan vehnätärkkelystä.

Jos haluat siis varmistua, että tuote on täysin vehnätön, puhutaan ”luontaisesti gluteenittomasta”. Eli tuotteesta, jonka ainesosat eivät luontaisestikaan sisällä gluteenia . Useimmiten tämä tarkoittaa, että joudut lukemaan pakkausselosteen, sillä ”luontaisesti gluteeniton” merkintä on aika harvassa tuotteessa. Melkein rohkaisisin leipomaan itse gluteenittomat leivät, niin tiedät ainakin mitä syöt.

 

Gluteeniton ei ole terveysruokaa

Jos siis haluat tehdä terveysvalintoja, kannattaa pakkausseloste lukea tarkkaan. Gluteenittomat tuotteet ovat usein aika tärkkelyspitoisia (perunajauho/-tärkkelys, tapiokatärkkelys, maissitärkkelys…), joka taas elimistön kannalta tarkoittaa nopeasti verensokeriin vaikuttavien hiilihydraattien saantia. Tärkkelys nimittäin käyttäytyy elimistössä pitkälti samalla tavalla kuin sokerit, jolloin myös vaikutus elimistössä on hyvin samankaltainen. Helsingin Sanomat kirjoittivat tästä jo muutama vuosi sitten hyvän artikkelin.

Gluteeniton ei ole siis mikään ”terveystermi”, joksi sitä on mielestäni viimeisten vuosien aikana leimattu.

Se ei ole muotidieetti, jota noudattavat syövät automaattisesti terveellisesti, kun valitsevat vain gluteenittoman vaihtoehdon. Siihen liittyen hyvä video täällä  -erityisesti 3:10 alkava kohta 😉

Gluteeniton keksi tai pulla ei siis ole niitä hoikaksi tekeviä ihmeruokia. Ja valitettavan useat gluteenittomat leivätkin (pastoista puhumattakaan) sisältävät paljon tärkkelystä.

Jälleen siis se järki mukaan ja pakkausselosteiden lukemista. Kyseenalaistetaan hieman sitä, mitä meille myydään. Selvitetään mitä se oikeasti sisältää. Ja muistetaan, ettei kaura sovi automaattisesti kaikille gluteenitonta noudattaville. Ei vaikka se olisi gluteenitonta kauraa.

 

Vehnälle herkkien kannattaa muuten myös käydä kurkkaamassa Helenan kattava listaus: missä kaikessa voi olla vehnää tai vehnäjohdannaisia?

Sinua saattavat myös kiinnostaa:

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s