Keliakia, vilja-allergia, yliherkkyys vai kenties IBS?

Ensimmäiseksi suuri kiitos, sain teiltä eri kanavien kautta ihanaa palautetta edellisestä ”Onko sulla siis joku OIKEA syy?” -tekstistä. Jos kyseinen on jäänyt sinulta lukematta, uskallankin suositella lukemaan ensin sen ja jatkamaan sitten tämän jutun parissa.

Lupasin käsitellä tarkemmin keliakian, vilja-allergian ja yliherkkyyden eroa sekä sivuta FODMAP -ruokavaliota. Ensin muutama termi tutuiksi eli allergia, intoleranssi, keliakia,  yliherkkyys. Tämän jälkeen termit on avattu hieman laajemmin. Sitten sukelletaankin vielä syvemmälle allergiaan, keliakiaan ja yliherkkyyteen. Loppuun on koottu vielä pieni kertaus tekstistä. Ärtyvän suolen oireyhtymää (IBS) ja siihen liittyvää FODMAP -ruokavaliota käsittelen tarkemmin seuraavassa blogitekstissä.

Tämän blogipostauksen luettuasi tiedät enemmän näistä erityisruokavalioista ja ruoansulatuselimistön vaivoista. Asiaa on paljon, joten mielekkäämpää ehkä onkin palata tekstiin useamman kerran. Myös tämän vuoksi lähdetään ensin liikkeelle perusasioista eli termistöstä.

p

TERMISTÖÄ

ALLERGIA = Immuunireaktio esim. ruoalle. Useimmiten tunnustetaan IgE-välitteinen.

INTOLERANSSI = Elimistöstä puuttuu jokin entsyymi eikä se pysty harjottamaan jotain ruoan sisältämää ainetta tavallisella nopeudella.

KELIAKIA = Autoimmuunisairaus, jossa viljojen gluteeni vaurioittaa ohutsuolen suolinukkaa.

YLIHERKKYYS = Muut viljojen aiheuttamat oireet, mutta myös ”yläkäsite” allergioille ja intoleransseille.

 

keliakia, allergia, intoleranssi, yliherkkyys.jpg

P

ALLERGIA on siis immuunireaktio. Elimistö reagoi havaitsemaansa antigeeniin eli tässä tapauksessa allergeeniin. Vilja-allergiassa allergeeni on jokin viljan proteiineista, ei kuitenkaan välttämättä gluteeni. Allergeeni on useimmiten, mutta ei aina, juuri proteiini. Se voi kuitenkin olla jokin muukin aine kuten nikkeli.

Allergiassa elimistö puolustautuu havaitsemaansa ainetta vastaan. Useimmiten tunnustetaan allergia, jossa on osallisena immunoglobuliini E (elimistön vasta-aine). Tieto kuitenkin lisääntyy ja yhä useampi taho tunnustaa myös esim. IgG- tai valkosoluvälitteiset reaktiot. Allerginen reaktio voi olla välitön tai viivästynyt.

P

INTOLERANSSI. Kehossa on erilaisia entsyymejä, joilla on moninaisia tehtäviä. Muun muassa ruoan pilkkominen. Intolerantikolla elimistöstä puuttuu jokin entsyymi tai sitä on vähän, eikä keho pysty hajottamaan jotain ruoan sisältämää ainetta tavallisella nopeudella. Esimerkiksi laktoosi-intoleranssissa elimistö ei kykene hajottamaan maidon sokeria eli laktoosia ja trehaloosi-intoleranssissa sienisokeria eli trehaloosia.

Intoleranssi EI ole immuunireaktio. Tärkeää on huomata, että maitoallergia ja laktoosi-intoleranssi ovat eri asioita. Maitoallergikko ei pysty syömään laktoosittomiakaan maitotuotteita, koska ongelmia aiheuttaa maidon proteiini EI laktoosi. Laktoosi-intolerantikolle käyvät useimmiten vähälaktoosiset tuotteet (tai ainakin täysin laktoosittomat), joissa maidon sokeri eli laktoosi on hajoitettu entsyymilisällä glukoosiksi ja galaktoosiksi. Tästä johtuu myös  vähälaktoosisen maidon makeampi maku. Täysin laktoosittomissa tuotteissa laktoosi on poistettu.

P

KELIAKIA on autoimmuunisairaus eli elimistö hyökkää omia solujaan vastaan. Muita autoimmuunisairauksia ovat esim. nivelreuma, tyypin 1 diabetes ja MS-tauti. Keliakiassa elimistön immuunipuolustus reagoi viljojen (ruis, ohra, vehnä) gluteeniin hyökkäämällä ihmisen omia kudoksia vastaan. Pienikin määrä viljojen gluteenia vaurioittaa ohutsuolen suolinukkaa. Suolinukka puolestaan on äärettömän tärkeä ravintoaineiden imeytymisen kannalta.

P

YLIHERKKYYTTÄ pidetään yhteisnimityksenä allergioille, intoleransseilla ja muille ruoan aiheuttamille oireille. Itse näen kyseisen kuvaavan parhaiten viimeistä, jossa elimistö syystä tai toisesta reagoi esimerkiksi ruoan johonkin aineeseen. Tällöin IgG-välitteistä allergiaa, intoleranssia tai keliakiaa ei ole tutkimuksista huolimatta todettu. Myös mahdolliset muut sairaudet oirehdinnan taustalla on tärkeä sulkea pois.

Viljojen suhteen on pinnalle noussut käsite GLUTEENIHERKKYYS. Tähän tilaan ei liity keliakiaa eli suolinukan rakenne on normaali. Henkilöllä voi kuitenkin olla keliakialle tai vilja-allergialle tyypillisiä oireita ja jopa keliakiadiagnoosille tyypillisiä vasta-aineita (gliadiini, joka on gluteenin osa) voi löytyä. Yliherkkyys on siis varsin epämääräinen käsite ja voi johtua moninaisista syistä. Lääketiede ei ole pystynyt vielä selittämään tilaa. Ärtyvän suolen oireyhtymää ja siihen liittyviä FODMAP ruoka-aineita on arveltu yhdeksi mahdollisuudeksi. Gluteeniyliherkkyys ilman keliakiaa on toinen varteenotettava mahdollisuus.

Nyt tarkemmin kyseisiin.

P

p

Keliakia

Keliakia on siis elinikäinen autoimmuunisairaus. Autoimmuunisairaudessa elimistö muodostaa vasta-aineita omia kudoksiaan vastaan. Keliakiassa viljojen (ruis, vehnä, ohra) sisältämä gluteeni (proteiini eli valkuaisaine) vaurioittaa suolinukkaa ja aiheuttaa ohutsuolen limakalvolla tulehduksen. Suolinukka puolestaan on äärettömän tärkeä ravintoaineiden imeytymisen kannalta, koska se lisää käytännössä suolen pinta-alaa. Tämän vuoksi esimerkiksi lapsella kasvun hidastuminen voikin olla oire keliakiasta, kun ravintoaineiden imeytyminen on häiriintynyt.

Voit kuvitella pöydälle suoraksi levitetyn kankaan. Jos rypistät kankaan kasaksi, on kangasta huomattavasti enemmän pienellä alueella kuin silloin kun kangas oli suoraksi levitettynä. Käytännössä tämä kangas kuvaa suolen pinta-alaa ja rypyt suolinukkaa. ”Rypyttämällä” suoliston sisäpinta, saadaan siis pienempään tilaan enemmän ravintoaineiden imeytymisalaa.

Keliakia diagnosoidaankin aina ohutsuolesta otettavalla koepalalla. Ongelmaksi tulee, jos gluteenittomalle ruokavaliolle on siirrytty etukäteen ilman tutkimuksia. Tällöin suoliston kunto saattaa olla parantunut eikä diagnoosia voida varmentaa koepalalla. Lääkäriin kannattaa aina hakeutua diagnoosin varmistamiseksi, oli noudattanut gluteenitonta ruokavaliota tai ei.

gluteeni

Tyypillisiä keliakiaoireita ovat erilaiset suolisto-oireet, kuten vatsakipu, ripuli ja löysät ulosteet sekä vatsan turvotus, suoliston kouristukset ja ilmavaivat. Keliakia voi kuitenkin olla myös vähäoireinen, kokonaan oireeton tai ilmetä epätyypillisin oirein. Tämän vuoksi Suomessa on arveltu olevan paljon diagnosoimattomia keliakiatapauksia. Etenkin kun oireet harvoin tulevat heti viljojen syömisen jälkeen, jolloin on vaikea yhdistää oireita viljoista aiheutuviksi. Epätyypillisiä keliakiaoireita ovat esimerkiksi lapsettomuus, toistuvat keskenmenot, osteoporoosi, hampaiden kiillevauriot (kts. lisää täältä: Keliakialiitto: Oireet)

Ihokeliakiassa, gluteeni aiheuttaa kutisevaa ihottumaa (erit.kyynärpää, polvet, hiuspohja, pakarat). Tällöin myös suolinukka saattaa vaurioitua.

keliakia-on-autoimmuunisairaus

Hoitomuoto: Elinikäinen gluteeniton ruokavalio -keliakia ei siis parane. Suurin osa keliaakikoista pystyy syömään ns. puhdasta kauraa eli kauraa, jota ei ole käsitelty samassa tilassa gluteenipitoisten viljojen kanssa. Sopivista kauratuotteista löytyy listaus Keliakialiiton sivuilta täältä.

Voit saada viljoista oireita, vaikka sinulla ei olisi keliakiaa. Et välttämättä pysty tällöin syömään kaikkia keliaakikoille suunnattuja tuotteita tai esimerkiksi puhdasta kauraa. Kyseessä saattaa olla vilja-allergia tai ns. gluteeniyliherkkyys. Mahdollisuus ärtyvän suolen oireyhtymään on myös. Monet muut sairaudet saattavat oirehtia myös edellä mainittujen tavoin, siksi perusteelliset tutkimukset ovat tärkeitä.

P

 PP
Allergia yleisesti ja vilja-allergia

Allergiat kohdistuvat lähes aina proteiineihin, mutta allergiat muita aineita kohtaan ovat myös mahdollisia (nikkeli, alkoholi jne.). Monet allergiat voivat kadota tai lientyä iän myötä. Poikkeuksena pähkinä-, kala- ja äyriäisallergiat, jotka ovat pääosin elinikäisiä. Osa allergioista voi myös pahentua.

Allergia voi aiheuttaa hyvin moninaisia oireita. Ruoka-allergia voi ilmetä esimerkiksi allergisena nuhana tai ärsytyksenä suun limakalvoilla, erilaisia suolisto-oireita voi myös esiintyä. Vakavimmillaan allerginen reaktio on minuuteissa kehittyvä anafylaksia, joka voi aiheuttaa nielun ja hengitysteiden kouristustilan. Suurimmalla osalla ilmenee myös iho-oireita. Tavallisimpia anafylaksian aiheuttajia ovat ruoista: viljat, maito, pähkinät, siemenet sekä kananmuna. Muutoin ampiaisen tai mehiläisen pisto tai lääkeaineet. Anafylaksiasta ja sen ensiavusta löydät lisää Allergia- ja astmaliiton sivuilta.

Allerginen reaktio ei aina välttämättä tule välittömästi altistuksen jälkeen, vaan se voi myös olla viivästynyt (useampi tunti, päivä/päivät) altistuksesta. Haavisto (2016) toteaa kirjassaan Erityinen -tietoa erityisruokavalioista, eräässä tutkimuksessa maitoallergian oireiden ilmenneen vasta usean viikonkin jälkeen. Kyseiseen tutkimukseen pääset tästä.

 

Vilja-allergia ja keliakia ovat siis eri asioita. Keliakiassa gluteeni aiheuttaa ongelmia, kun vilja-allergiassa ongelmia voivat aiheuttaa myös muut viljan proteiinit. Ei siis pelkästään gluteeni.

Vilja-allergia voi koskea yhtä tai useampaa viljaa. Vilja-allergikko ei siis automaattisesti voi syödä kaikkia keliaakikoille sopivia ruokia. Esimerkiksi gluteeniton eli ns. puhdas kaura ei välttämättä sovi vilja-allergikolle, VAIKKA se sopii useimmille keliaakikoille. Vilja-allergikko voi myös reagoida vielä pienempiin määriin kuin keliaakikon suolisto. Toisaalta keliaakikoissakin on eroja reagointiherkkyydessä. Vilja-allergia voi kuitenkin parantua iän myötä toisinkuin keliakia, joka on elinikäinen sairaus.

Vilja-allergia.jpg

Kuten edellisessä blogitekstissä totesin, yleisesti tunnustettu allergia on IgE -välitteinen. IgE-välitteiseen allergiaan perustuvat perinteiset allergiatestit kuten prick -testi. On kuitenkin tahoja (kuten World Allergy Organization), jotka tunnustavat IgE-välitteisen allergian lisäksi myös IgG -tai valkosoluvälitteisen reaktion. Myös Putkonen (2016) kertoo kirjassaan Superhyvää suolistolle, että pikkulasten allergiat testataan useimmiten juuri IgG-testillä.

IgG -testi oli minulle tehty allergia testi, josta puhuin edellisessä blogipostauksessa. Minun kohdallani tulokset olivat tavallista radikaalimmat ja kielivät funktionaaliseen lääketieteeseen perehtyneen lääkärin mukaan enemmin kehon hälytystilasta kuin todellisista allergioista. Kaikki kyseisessä testissä näkyneet ”allergiaa aiheuttaneet” ruoka-aineet eivät siis aiheuta havaittavia oireita elimistössä. Välttämisruokavaliota ei myöskään noudatettu täysin näiden tulosten mukaan, koska ruokavalio olisi ollut tällöin liian rajautunut. Siksi asiaan perehtyneen ammattilaisen konsultointi on äärettömän tärkeää.

Putkonen (2016) toteaakin, että IgG -välitteiset allergiat kannattaa testata aina myös käytännössä, koska keho voi hyvinkin sietää pieniä määriä kyseisiä ruoka-aineita. On kuitenkin tärkeää tehdä nämä ”testaukset” lääkärin valvonnassa eikä omatoimisesti. Kannattaa myös muistaa, että Putkonen puhuu nimenomaan lasten allergioista ja toteaakin myöhemmin kirjassaan (2016) aikuisten ruoka-aineallergioiden olevan harvinaisia (muutama % väestöstä). Vilja-allergiaa todennäköisempää aikuisilla onkin myös Collinin (2015) mukaan keliakia tai gluteeniyliherkkyys ilman keliakiaa.

 

 

Yliherkkyys, toiminnalliset vatsavaivat ja ns. ärtyvän suolen oireyhtymä (IBS)

Yliherkkyys on Haaviston (2016) mukaan yhteisnimitys allergioille, intoleransseille ja muille ruoan aiheuttamille oireille. Kaikki yliherkkyydet eivät kuitenkaan näy allergiatesteissä. Jos oletaan allergian olevan IgE -välitteinen, tuolloin yliherkkyyden puolelle jäävät IgG testissä todetut ”allergiat”. Niin tai näin, ruoka aiheuttaa oireita.

Ruokayliherkkyydessä ruoka siis aiheuttaa oireita ilman allergia, intoleranssi ja keliakia diagnoosia. Syyt vaihtelevat, mutta muiden mahdollisesti vakavienkin sairauksien mahdollisuus on suljettu pois.

Toiminnalliset vatsavaivat ovat laaja ja mielestäni varsin epämääräinen yläkäsite moninaisille ongelmille. Yleisimpiä toiminnallisia ruoansulatusongelmia ovat Jaakkolan (2015) mukaan:

  • liian vähäinen tai liiallinen mahahapon eritys
  • liian vähäinen ruoansulatusentsyymien eritys
  • sapen muodostuksen tai virtauksen ongelmat
  • suolistobakteerien epärasapaino (dysbioosi eli esim. hiivan liikakasvu)
  • suoliston liiallinen läpäisevyys (=sulamattomia ruokapartikkeleita pääsee verenkiertoon suolen seinämän läpi)

Syynä voi myös olla varsin yleiseksi arveltu ärtyvän suolen oireyhtymää (IBS) tai gluteeniyliherkkyyttä ilman keliakiaa (non-gluten sensitivity). Ärtyvän suolen oireyhtymään ja FODMAP -ruokavalioon paneudun seuraavassa blogitekstissä tarkemmin. Nyt hitusen lisää mielenkiintoisesta gluteeniyliherkkyydestä ilman keliakiaa. Kyseiseen liittyvä  Leena Kokon kirjoittama artikkeli (pdf-tiedosto)  (jo vuoden 2012 Keliakia-lehdestä) kannattaa muuten myös lukea.

keliakia-viljayliherkkyys-ja-allergia

Gluteeniyliherkkyys ilman keliakiaa on  tila, jossa suolinukka on normaalia eikä keliakiavasta-aineita löydy. Myöskään vilja-allergiaa tai muita oireita selittäviä sairauksia ei ole todettu.

Kyseiseltä henkilöltä voi löytyä gliadiinivasta-aineita ja oireet voivat olla keliakialle tai vilja-allergialle tyypillisiä. Toisaalta oireet ovat samankaltaisia kuin ärtyvän suolen oireyhtymässä. Kokko (2012) viittaa tutkimuksiin, joissa sokkoutetusti tutkitut gluteeniyliherkät ovat saaneet oireita gluteenin ainesosasta, gliadiinista (gluteeni koostuu mm. gliadiinista ja gluteliineista). Putkonen (2016) puolestaan kertoo kirjassaan sokkoutetuissa tutkimuksissa vain pienen osan ”gluteeniyliherkistä” ihmisistä havainneen oliko tutkimusvalmisten gluteenipitoinen vai ei. Loppupeleissä se mikä on mielenkiintoista ns. gluteeniyliherkkyyden kannalta, on seuraava:

gluteeni-fodmap

Putkosen mukaan on havaittu gluteeniyliherkkien ihmisten saavan helpostusta FODMAP -ruokavaliosta. Tämän vuoksi voikin olla, etteivät oireet todellisuudessa tulekaan gluteenista vaan FODMAP yhdisteistä.  Jälleen jää pohdittavaksi ja lisätutkittavaksi mikä on syy ja mikä seuraus ja onko gluteeniyliherkkyys oma tilansa vaiko ei. Selittääkö ns. ärtyvän suolen oireyhtymä tämän gluteeniyliherkkyyden?

Ärtyvän suolen oireyhtymästä (IBS) sekä FODMAP -ruokavaliosta lisää seuraavassa blogitekstissä.

P

Kertauksena

Kertauksena muutama pointti:

  • KELIAKIA on autoimmuunisairaus, jossa elimistö hyökkää omia solujaan vastaan. Ongelmia aiheuttaa viljojen gluteeni -proteiini. Hoitona elinikäinen, gluteeniton ruokavalio, jotta suolinukka ei vaurioitu.
  • Keliakia ja vilja-allergia eivät ole samoja asioita.
  • ALLERGIA on immuunireaktio, jossa elimistö reagoi havaitsemaansa allergeeniin. Tämä on vilja-allergiassa jokin viljan proteiini/proteiinit. Ei välttämättä gluteeni. Allergia voi parantua tai paheta iän myötä.
  • Vilja-allergiaa todennäköisempää aikuisella on keliakia tai gluteeniyliherkkyys ilman keliakiaa.
  • INTOLERANSSISSA intolerantikon elimistöstä puuttuu jokin entsyymi tai sitä on vähän, eikä keho pysty hajottamaan jotain ruoan sisältämää ainetta tavallisella nopeudella. Tämä aiheuttaa oirehdintaa suolistossa.
  • Laktoosi-intoleranssi ja maitoallergia eivät ole samoja asioita. Laktoosi-intoleranssissa oireita aiheuttaa laktoosi (maitosokeri) ja maitoallergiassa maidon proteiinit. Maitoallergikko ei voi syödä maitotuotteita ollenkaan.
  • YLIHERKKYYTTÄ pidetään yhteisnimityksenä allergioille, intoleransseilla ja muille ruoan aiheuttamille oireille. Siihen lukeutuvat myös ns. toiminnalliset vatsavaivat.
  • Gluteeniyliherkkyys ilman keliakiaa on  tila, jossa suolinukka on normaalia eikä keliakiavasta-aineita löydy. Myöskään vilja-allergiaa tai muita oireita selittäviä sairauksia ei ole todettu.

Kertauksena kannattaa myös ehdottomasti silmäillä Studio55 sivuilta löytynyt artikkeli Keliakia, gluteeniherkkyys vai vehnäallergia? Lääkäri selittää erot.

 

 

 

Lähteet:

Carroccio, A et.al. (2000): Evidence of very delayed clinical reactions to cow’s milk in cow’s milk-intolerant patients.
Duodecim, Mustajoki (2015): Autoimmuunisairaudet;
Duodecim, Mustajoki (2015): Ärtyvän suolen oireyhtymä;
Evira: Ruoka-allergia ja intoleranssi (2016);
Habba, SF (2011): Diarrhea Predominant Irritable Bowel Syndrome (IBS-D): fact or fiction ;
Keliakialiitto:
Keliakia sairautena
;
Keliakialiitto: Oireet;
Keliakia -lehti (1/2012). Kokko, L. Gluteeniherkkyys ilman keliakiaa (googlen kautta pdf).
Studio55: Collin, P: Keliakia, gluteeniherkkyys vai vehnäallergia? Lääkäri selittää erot.
Yle: Tätä on allergia (2008);
YTHS: Ärtynyt suoli.


 Haavisto, M. (2016): Erityinen, tietoa erityisruokavalioista.
Jaakkola, K. (2015): Reipas, rakas, raskaus.
Putkonen, L (2016): Superhyvää suolistolle.

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s