Tulehdusta laskeva ruokavalio -endometrioosi, autoimmuunisairaudet ja kansantaudit

 

Tällä viikolla siis vietetään endometrioosiviikkoa, jonka vuoksi blogini keskittyy myös endometrioosi teemaan sekä väreiltään keltaiseen. Henkilökohtaisesti endometrioosi ei kosketa minua, mutta moni muu nainen kärsii tästä. Valitettavan moni myös diagnosoimattomana.

#elämää endometrioosin kanssa

Aiemmassa artikkelissa sivusin endometrioosin tukihoitona käytettävää ruokavaliota ja lupasin avata tätä enemmän. Nyt käsittelen kuitenkin aihetta yleisemmällä tasolla. Osin pohjustuksena tulevaan autoimmuunisairaus -teemaan.

Endometrioosi on aiemmin lukeutunut autoimmuunisairauksiin. Nykyisin enää ei. Jokatapauksessa endometrioosia sairastavan elimistössä on jatkuva tulehdustila, jolloin ruokavaliolla pyritään tämän tulehdustilan laskemiseen. Jätetään siis ruokavaliosta pois ruoka-aineita, jotka voivat aiheuttaa tai ylläpitää tulehdusta. Joskaan näiden ruoka-aineiden selvittäminen ei ole kovin yksinkertaista ja mielipiteet eroavat toisistaan.

Matala-asteinen tulehdus on kuitenkin myös useiden kansansairauksien (sydän- ja verisuonitaudit,  syöpä, tyypin 2 diabetes, Alzheimerintauti…) ja autoimmuunisairauksien (keliakia, 1 tyypin diabetes, MS-tauti, Sjögrenin syndrooma…) taustatekijä. Eli tulehdusta laskeva ruokavalio voikin olla myös sairauksia ehkäisevää.

Nyt siis tulehdustilaan ja etenkin sen laskemiseen.

 

Tulehdustilan laskeminen elimistössä

Tulehdustilan laskemisessa esimerkiksi tulehduskipulääkkeiden teho perustuu etenkin prostaglandiinien vähentämiseen (jotta prosessia olisi parempi ymmärtää, ei niinkään että tulehduskipulääkkeitä tulisi syödä). Prostaglandiinit ovat elimistön tuottamia aineita, jotka mm. ärsyttävät hermopäätteitä, joista lähtee kipuviestejä aivoihin. Ne vaikuttavat ympäristössään olevaan kudokseen ja supistavat sileitä lihaksia (mm.verisuonet, suoliston ympärillä, kohtu, virtsarakko). Kyseinen hormoni on erityisen olennainen endometrioosin kannalta, koska se saa kohdun lihakset supistumaan kuukautisten aikana. Eli liittyy koviin kuukautiskipuihin.

Jälleen on huomioitava, että prostaglandiineja on useampi ryhmä, joilla on myös tärkeitä tehtäviä (mm. tulehduksen torjuminen), mutta erityisesti yksi ryhmä on tulehduksia vahvistava. Ongelmaksi muodostuu siis näiden epätasapaino eikä niinkään läsnäolo elimistössä. Jälleen siis se kokonaisuus eikä mustavalkoinen hyvä-paha ajattelu.

Elimistön tulehdustila on myös kokonaisvaltaisempi asia eikä liity vain prostglandiineihin. Ruokavaliolla pyritään vaikuttamaan mm. prostaglandiinien muodostumiseen, tukemaan maksan toimintaa sekä kunnostamaan suolistoa.

kasvistenvari.lila-0305

 

Tulehdusta vähentävä (anti-inflammatorinen) ruokavalio

 

Käytännössä siis ruokavalio tarkoittaa:

  1. Tulehduksen laskeminen
    • Vehnä pois (gluteiini > luontaisesti gluteeniton)
    • Maitotuotteet pois (kaseiini)
    • Tyydyttyneiden rasvojen minimointi
    • Hyviä rasvoja, etenkin omega-3 rasvahappoja on saatava (kala, kasviöljyt, pähkinät, mantelit, siemenet)
    • Punainen liha: laatu ja monipuolisuus vai pois?
    • Sokeri (ja muut ”nopeat hiilihydraatit) pois
    • Prosessoidut elintarvikkeet pois (mm.endotoksiinit?)
    • Ylipainoisella laihduttaminen
  2. Suoliston tukeminen:
    • Pro- ja prebiootit
    • Kuidut
  3. Maksan tukeminen
    • Ravintorikasta ruokaa (kasviksia, hedelmiä ja marjoja)
    • Alkoholi ja muut kuormittavat myrkyt/aineet pois
  4. Muut elämäntavat! (liikunta, stressi…)

 

Seuraavaksi pyrin käsittelemään jokaista edellä mainittua kohtaa edes hitusen laajemmin. Osittain, koska haluan aina itse ymmärtää annetut ohjeistukset, enkä vain alkaa sokeasti noudattaa.

Siksi en siis voi teillekään lätkäistä vain helppoa listaa ja ohjata noudattamaan, vaan pikemminkin toivon, että luette seuraavan kriittisesti ja muodostatte oman näkemyksenne. Ravitsemuskeskustelua käydään mielestäni liian harvoin kriittisesti. Tässä koonnissa olen joutunut ottamaan asioihin kantaa. Tästä syystä olen myös luetuttanut tekstini etukäteen Evelyn Lehdolla, joka on äärettömän kattavasti perehtynyt autoimmuunisairauksiin ja niitä ehkäisevään ruokavalioon vuosien saatossa.

Evelyn on auttanut ymmärtämään myös autoimmuunisairauksien taustalla olevia tekijöitä, jotta olen pystynyt muotoilemaan ne paremmin myös teille tulevissa postauksissa. Kiitos siis sparraamisesta Evelyn!

 

Vehnä ja gluteeni sekä maito

Vehnä ja gluteeni eivät ole virallisten suositusten mukaan pannassa, vaan niissä korostetaan täysjyvätuotteita.  Gluteeni kuitenkin näyttää aiheuttavan/pahentavan vuotavan suolen oireyhtymää ja siten myös tulehdusreaktiota elimistössä. Tulen käsittelemään tätä syvemmin ja laajemmin autoimmuunisairauksiin suunnattua AIP-ruokavaliota (autoimmune protocol) koskevassa postauksessani myöhemmin. Sillä vuotavan suolen oireyhtymä on yksi (kolmesta) autoimmuunisairauden laukaisevasta tekijästä.

AIP -ruokavalio on siis toinen esimerkki tulehdusta laskevasta/ehkäisevästä ruokavaliosta, joskin siinä lähestytään samaa asiaa hieman eri kantilta. AIP-ruokavalio on myös alkuun rajustikin rajattu välttämisruokavalio, jollaiselle ei ehkä ole järkevää lähteä ennen kevyempiä ruokavaliokokeiluja.

Takaisin gluteeniin. Moni artikkeli ja endometrioosi sairastava neuvoo, että myös endometrioosia sairastavan kannattaisi välttää gluteenia. Ja jos endometrioosia sairastavat ja endometrioosia hoitavat tahot ovat huomanneet gluteenittomasta olevan apua, tätä seikkaa ei ehkä kannata ohittaa senkään puolesta? (Edit. hyvänä huomiona gluteenittomasta puhuessani tarkoitan luontaisesti gluteenitonta enkä teollisesti eroteltuja valmisteita. Ja kaurakin saattaa aiheuttaa oirehdintaa myös gluteenittomana.)

Miksi ennen muinoin vehnä ei aiheuttanut ongelmia? Itse koen, että teollisuus on alkanut lisätä gluteenia moniin elintarvikkeisiin. Mm. leipiin on erikseen vielä LISÄTTY gluteenia, jotta saadaan paremmin sitkoa ja siten myös sidottua enemmän ilmaa. ”Kuohkeampi rakenne”. Ja vain arvaus, maksimoidaan myös leipätaikinasta tulevien leipien määrä? Yleiset ravitsemussuositukset myös toitottavat kuidun saantiin leivän syöntiä ja siten myös gluteenin saanti ruokavaliosta on moninkertaistunut. Leipää puputetaan Suomessa (ja monessa muussakin maassa) paljon.

Ja kyllä, meilläkin syödään leipää satunnaisesti. Joskin useimmiten lapsille valikoituu 100% ruis- tai kauraleipä. Tai itse leivottu, gluteeniton leipä -sillä valmisleivissä on valitettavan paljon käytetty tärkkelyksiä.

Toinen seikka on, että nykyään käytettävä vehnä on jalostettu versio eikä gluteenipitoisuus vastaa enää vanhoja vehnälajikkeita. Myöskään vanhat käsittelytavat eivät ole enää käytössä.

Keliakia yleistyykin kokoajan. Ruutin Terve Maksa -kirjan mukaan myös Aasiassa samaa vauhtia kun riisi korvautuu vehnällä. Myös viljayliherkkyys alkaa olla tunnetumpi termi. Siitä pääset kurkkaamaan lisää täältä: Keliakia, vilja-allergia, yliherkkyys vai kenties IBS?

Keliakia on autoimmuunisairaus, viljayliherkkyys ei. Molemmissa tapauksissa suolistossa on kuitenkin hoitamattomana tulehdustila, joka altistaa myös autoimmuunisairauksille, kansantaudeilla sekä kuormittaa elimistöä, kuten maksaa. Maksa on erittäin suurella kuormituksella diagnosoimattomassa keliakiassa, kun taas muusta syystä johtuva maksasairaus suurentaa riskiä sairastua keliakiaan. Mielenkiintoisesti myös endometrioosia sairastavilla on keliakia muita yleisempää. Ympäri mennään ja yhteen tullaan siis. Näitä kannattaa pohtia.

Sivupolkuna. Meillä ei juoda maitoa, mutta syömme juustoja, käytän voita ja hyvin satunnaisesti syömme hapanmaitotuotteita. Käytämme myös silloin tällöin kuohukermaa, joskin olen alkanut pohtia onko se järkevää. Etenkään, kun juuri kerma näyttää olevan yksi tulehdusta merkittävästi aiheuttava ja ylläpitävä ruoka-aine. Ainakin luomu voisi olla järkevää etenkin kaikissa eläinperäisissä tuotteissa. Raakatuotteista puhumattakaan. Eli jälleen se laatu.

Toinen syy, miksi kyseenalaista maitotuotteiden soveltuvuuden itselleni on laktoosi-intoleranssidiagnoosi. Jos siis elimistöstäni puuttuu laktoosia pilkkova laktaasientsyymi, onko minun geneettisesti tarkoitus nauttia maitoa, jossa laktoosia on? Mielenkiintoista on, että äidinmaidossa on laktoosia ja olen ollut ns. koliikkilapsi. En tiedä liittyvätkö nämä yhteen, kunhan heitän ajatuksen.

Vai onko kaikki liittynyt IBS:n. Tai ”IBS:n”, koska suhtaudun hieman skeptisesti tuohon diagnoosiin  -eli voisiko oirehdinta selittyäkin muulla, kun tutkittaisiin vielä. Eli onko todellisuudessa IBS -oireyhtymää. En tosin myöskään jaksa uskoa, että vauvana tarkoitukseni olisi ollut syödä muuta kuin äidinmaitoa. Siinä, kun juuri laktoosi on merkittävässä osassa suolistomikrobiston luomisessa.

Joka tapauksessa maitotuotteissa ongelmalliseksi koetaan maitoproteiinit (kaseiini, hera). Etenkin kaseiini. Se saa gluteenin tavoin elimistön (Tollin reseptorit, TLR) erittämään tulehduksen välittäjäaineita (sytokiineja). Tämä puolestaan saattaa vaikuttaa tulehduksen syntymiseen. Etenkin, jos suoliston mikrobisto on huonossa kunnossa ja suolen seinämien liitokset vuotavat liian suuria partikkeleita verenkiertoon (vuotavan suolen oireyhtymä). Vuotavasta suolesta lisää AIP-ruokavalion yhteydessä.

Sama prosessi on taustalla myös seuraavaksi rasvakappaleessa sivuttavan LPS:n kanssa.

Toinen (ehkä merkittävämpikin) ongelma maitoon liittyen on beetakasomorfiini, joka kykenee ylittämään veriaivoesteen ja häiriköimään siten aivokemiaa. Jälleen voidaan myös ottaa sivupolku rotuihin ja jalostukseen eli siihen, kuinka nykylehmät on jalostettu tuottamaan paljon maitoa. Maidon nykykäsittelystä puhumattakaan. Maidon laatuun vaikuttaa luonnollisesti myös se, millä lehmä on ruokittu ja lääkitty. Mielenkiintoisesti myös maidon sisältämästä lehmän insuliinista on puhuttu yhteydessä diabetekseen. Etenkin äidinmaidonkorvikkeisiin liittyen tämä on huolestuttavaa.

 

Rasvat

Ensimmäiseksi haluan korostaa, että rasvat ovat tärkeitä. Rasvakammo on osaltaan aiheuttanut ongelmia, kun tärkeitä rasvahappoja on puuttunut ruokavaliosta. Matala-asteinen tulehdus on lisääntynyt.

Ruokavaliosta tulisi siis saada tyydyttymättömiä rasvoja ja tyydyttyneiden rasvojen määrää puolestaan vähentää. Molempia kuitenkin tarvitaan elimistössä, mutta runsaasti tyydyttynyttä rasvaa sisältävä ruoka näyttää lisäävän LPS:n imeytymistä sekä nostavan CRP:tä. LPS aiheuttaa laajalti tulehdusta elimistössä ja lisää jälleen myös suolen läpäisevyyttä. CRP puolestaan on maksasolujen tuottama proteiini, jonka määrä veressä nousee tulehdusten ja kudosvaurioiden yhteydessä. Kyseiseen on ilmeisesti vaikeampi myös vaikuttaa ruokavaliomuutoksilla. LPS:n sen sijaan pystyy.

Linolihappo (omega-6) puolestaan on ihmiselle välttämätön monityydyttymätön rasvahappo eli sitä kehomme ei pysty tuottamaan. Linolihaposta (LA, omega-6) valmistetaan arakidonihappoa (AA/ARA, omega-6). Eläinrasvoista saatavan ARA:n määrä riippuu paljon kyseisen eläinrasvan omega-6 sisällöstä (jälleen se laatu). Kyseinen rasvahappo (AA/ARA) on elimistössä tärkeä, mutta jälleen suurina pitoisuuksina haitallinen. Käytännössä siihen linkittyy kätevästi taistelu rypsiöljyn terveellisyydestä. Kuitenkin eläinrasvaa sisältävä ruokavalio edesauttaa (lisäravinteenä tai ruokavaliosta saatavan) omega-3 -rasvahappojen vaikutusta ja siten hillitsee ARA:n tuotantoa.

Rypsiöljy siis sisältää linolihappoa (kuten auringonkukkaöljy, broileri, sianliha, siemenet ja pähkinät) ja yhtenä ajatuksena on, että kun sitä saadaan ravinnosta paljon, syntyy elimistöön liikaa arakidonihappoa ja siten tulehdustila. Osa on taas sitä mieltä, ettei arakidonihapon suuri määrä lisää tulehdustilaa elimistössä. Osa kannustaa kylmäpuristettuun rypsiöljyyn ja korostaa säilytyksessä tummaa lasipulloa sekä kylmäketjua (=jääkaappia). Mene ja tiedä siis.

Se miksi kuitenkin haluan nostaa linolihapon esille jo nyt, on että pähkinät ja siemenet sisältävät runsaasti sitä. Ja siitä syystä ne ovat AIP-ruokavaliossa kiellettyjä. Haluan siis pyöritellä kanssanne hieman etukäteen jo näiden kahden ”tulehduksien vastaisten” ruokavalioiden eroja. Koska yksiselitteisiä faktoja ei löydy. Se mitä tiedetään, pähkinät ja siemenet kannattaa säilyttää valolta suojattuna ja viileässä. Meillä ne ovat jääkaapissa. Jotta niiden rasvat eivät pääse härskiintymään. Härskiintymisen huomaa maussa ja tällöin ne kuormittavat myös elimistöä (etenkin maksaa).

Kokonaiskuvan kannalta ehkä järkevämpää on keskittyä suuriin linjoihin eli huolehtia tyydyttymättömien rasvojen saannista monipuolisesti ja välttää pitkälle prosessoituja, tehokasvatettuja lihoja (=suosia ruoholla ruokittu, luomu, riista). Omega-3-rasvahappojen saannin turvaamiseksi kannattaa syödä kalaa, sillä sen lisääminen ruokavalioon (n.500g/vko) näyttää vähentävän tulehdusvasteita.

Se, mikä kannattaa kalankin kanssa muistaa, on valmistustapa. Jos käristät kalan pannulla, sen omega-3-rasvahapot tuhoutuvat. Parasta olisikin hidas haudutus tai vaikka graavaus. Myös kasviöljyt olisi parasta nauttia kuumentamatta eli kaata loraus ruokalautaselle. Näin öljyjen antioksidantit (polyfenolit) ja rasvahapot säilyvät. Parhaiten kuumentamista kestää voi ja kookosöljy (myös kylmäpuristettu). Molemmat näistä ovat kovia rasvoja.

Ihanteellinen omega-3-rasvahappojen ja omega-6-rasvahappojen suhde on 1:1 – 1:3.       Esi-isiemme (metsästäjä-keräilijöiden) rasvahappojen saanti on ollut lähempänä tuota 1:1. Rasvojen saanti kokonaisenergiakulutuksesta puolestaan n.30-35%. Tästä 50% tyydyttyneitä rasvahappoja, 30% kertatyydyttymättömiä rasvahappoja ja 20% monityydyttymättömättömiä. Ja jälleen kannatta huomioida, ettei tämä tarkoita vain sellaisenaan nautittua rasvaa, vaan sisältää myös ravinnon mukana tulevan rasvan.

Ruoka-aineiden sisältämä kolesteroli ei puolestaan haittaa vaan keskeistä on rasvan laatu. Henkilökohtaisesti minulla on ollut yläasteikäisenä ”perinnöllisesti korkea” kolesteroli (vaikka olin normaalipainoinen), johon lääkärit povasivat jatkossa lääkekuuria. Vältin tuolloin rasvoja, kuten yleisesti oli trendinä ja käytin ”kolesterolia laskevia” tuotteita. Kun otin ruokavalioon rasvat takaisin (kasviöljyjä, pähkinöitä, siemeniä, voita, rasvaisia maitotuotteita…) kolesteroliarvoni laskivat. Lääkärit kehottivat (ruokavaliostani tietämättä) jatkamaan samalla linjalla. Just saying.

Erityisen haitalliseksi tulehduksen näkökulmasta on muuten havaittu tyydyttynyttä rasvaa ja nopeita hiilihydraatteja sisältävät ruoka. Eli yllätys yllätys munkit, hampurilaisketjujen ateriat ja vaaleat leivät juustolla eivät ole niitä järkevimpiä ruokia.

Tämän yhteydessä suosittelen muuten myös kurkkaamaan tämän Laatikaisen kattavan artikkelin ravintorasvoista ja tulehduksesta.  Laatikaisen muihinkin artikkeleihin kannattaa ehdottomasti tutustua. Joskin jälleen oma mielipide luoden.

aloe-0720.jpg

Liha

Punainen liha mielletään usein tulehdusta aiheuttavaksi. Ja punainen liha näyttäisikin lisäävän tulehdusaineita (CRP) elimistössä. Tätä perustellaan useammalla eri tekijällä: lihan sisältämään tyydyttyneeseen rasvaan, arakidonihappoon (omega-6), hemirautaan vai etenkin paistamisen yhteydessä syntyviin, tulehdusta lisääviin, AGE-tuotteisiin. Jälleen ohjaan Pronutrionist -blogin puolelle.

Mielestäni ongelmaksi muodostuu se, vaikuttaako lihan laatu eli käytetyt antibiootit, millä ruokittu jne. tähän. En usko, että on samantekevää ruokitaanko teuraseläintä maissilla ja soijalla vai saako se laiduntaa vapaasti niityllä syöden luonnollista ravintoaan. Onko liha luomua vai ei. Onko riistaa vai tehokasvatettua. Syökö ihminen vain yhtä lihasorttia (vahva veikkaus naudan tai possun jauhelihaa) vai monipuolisesti koko eläintä (sisäelimet, luullinen liha jne.). Stressaantuneen eläimen liha on myös huonolaatuisempaa kuin eläimen, joka ei ole ollut stressaantunut. Tämän tunnistaa jo lihan hajusta (ns. pikiliha).

Ruuti nostaa kirjassaan esiin myös tutkimuksen, jossa naudanlihan runsas syönti nosti tulehdusarvoja, mutta saman verran biisonin lihaa syövän verrokkiryhmän arvot eivät nousseet. Mielenkiintoista olisi myös tietää, onko lihan aiheuttama tulehdusvaste myös ihmisillä neutraali, kun ruokavaliossa on paljon pro- ja prebiootteja (tätä tutkittu hiirillä bifidobakteerilla).

Hulténin mukaan on myös mahdollista, että punainen liha lisää esim. syöpäriskiä tutkimuksissa, koska ne jotka syövät paljon lihaa, syövät vähemmän kasviksia ja siten he saavat vähemmän tärkeitä suojaravintoaineita. Samalla tavalla kuin kesällä jäätelön syönti sekä hukkumiskuolemat  -ilman, että jäätelön syönti aiheuttaa hukkumista. Mikä on siis syy ja mikä seuraus.

Ja tosiaan ei ole myöskään samantekevää, miten lihan (tai kalan) valmistaa (AGE -tuotteet / omega-3-rasvahappojen säilyminen). Eli monisyisiä asioita.

Lihajalosteita sen sijaan en suosittelisi kenellekään. Tai ainakin hyvin satunnaiseen käyttöön. Koko kesä makkaroita grillaamalla ei ole ravitsemuksellisesti järkevää. Jos taas valmistat makkaran itse luomu/riistalihasta jauhamalla luonnonsuoleen, on ehkä tilanne toinen.

Lihaan ja etenkin luuliemeen paneudun vielä tarkemmin AIP-ruokavalion yhteydessä, koska niiden rooli nähdään tärkeänä osana ravintoa. Huomaatte kuitenkin ehkä, millä kannalla itse olen punaisen lihan suhteen. En vain usko, että sekasyöjän elimistöä ei olisi tarkoitettu lihansyöntiin. Se tarvitseeko lihaa vetää kilokaupalla, on eri asia.

 

Sokerit (fruktoosi!)

Sokeri ja muut nopeat hiilihydraatit lisäävät tulehdusta, sillä aterian jälkeinen verensokerin nousu lisää tulehdusta. Mitä korkeammalle verensokeri puolestaan nousee, sitä enemmän syntyy vapaita radikaaleja. Tällöin on myös enemmän oksidatiivista stressiä ja siten enemmän tulehdusta. Tästä syystä siis sokeri ja muut raffinoidut hiilihydraatit (valkoiset viljat, sokeroidut juomat…) kannattaa jättää ruokavaliosta pois.

Maksan kannalta etenkin fruktoosi on erityisen ongelmallinen, sillä vaikka (tai oikeastaan koska) se ei vaikuta juurikaan verensokeriin, se siirtyy suolistosta suoraan maksaan. Maksa puolestaan valmistaa siitä rasvaa, joka puolestaan varastoituu sinne tai siirtyy vereen (rasvoittamaan verisuonia). Tämä prosessi liittyy myös kihtiin (sivutuotteena syntyvät uraatit).

Itsekin muistan meillä olleen lapsuuden kodissa ruokakaapissa fruktoosipurkki, diabeetikko setääni varten. Aika hieno juttu 😉 Positiivista, että tieto on lisääntynyt jälleen ja suosituksia korjattu. Eli ei missään nimessä diabeetikoille.

Ja huom! Vegaaninen hunajaa korvaava makeuttaja on usein agavesiirappi, joka myös sisältää paljon fruktoosia.

 

Ylipaino

Ylipainoiselle laihduttaminen olisi äärettömän tärkeää, koska ylimääräinen rasvakudos ruokkii tulehdusta. Rasvakudos tuottaa aktiivisesti hormoneja ja välittäjäaineita. Sillä on kuitenkin myös tärkeitä tehtäviä kuten lämmöneristys sekä hormonien ja entsyyminen tuottaminen. Liian vähän rasvakudosta on siis liian vähän ja liika puolestaan on liikaa. Kohtuus ja tasapaino 😉

Rasvakudokseen varastoituu myös tulehduksen välittäjäaineita (sytokiinit) ja tulehdukseen liittyviä syöjäsoluja. Erityisesti viskeraalinen rasva (sisäelinten ympärille kertyvä, ns. vyötärölihavuus) on tulehdusta ruokkivaa. Nämä viskeraalirasvan tuottamat välittäjäaineet haittaavat myös insuliinin vaikutuksia soluissa ja siten synnyttävät insuliiniresistenssiä. Jälkimmäinen puolestaan altistaa 2-tyypin diabetekselle, sydäntaudeille ja rasvamaksalle. Myös ravinnon runsas hiilihydraattimäärä pahentaa tulehdusta osalla ihmisistä.

Syöjäsolut putsaavat kyllä minkä kerkiävät, mutta eivät pysty hoitamaan hommaa jos työmäärä lisääntyy kokoajan.

”Mitä enemmän maksassa on rasvaa, sitä tulehtuneempi on rasvakudos.” 
Ruuti, M.

Lihavuus onkin Ruutin mukaan rasvakudoksen krooninen tulehdustila.

aloe-0721.jpg

Suoliston ja maksan tukeminen

Edellisten tekijöiden lisäksi seuraavat jutut kannattaa pitää mielessä.

Suoliston bakteerikantaa kannattaa tukea eli käytännössä tämä tarkoittaa pro- ja prebiootteja. Jälkimmäisethän ovat probioottien apureita, joita saadaan mm.  parsasta, artisokasta, sipulista, valkosipuli, juurisikuri ja voikukanlehdet.

Probiootteja puolestaan saat kun syöt: hapankaalia, suolakurkkuja (HUOM! ei etikkakurkkuja vaan aitoja maitohappobakteereilla käytettyjä kurkkuja), kombuchaa, kimchiä ja tummaa suklaata (raakasuklaa!). Toki valmisteitakin voi käyttää, joskin ruoasta ilmeisesti ovat paremmin hyödynnettävissä.

Se mikä kannattaa muistaa prebiooteista, ne voivat aiheuttaa myös vatsaongelmia etenkin ärtyvän suolen oireyhtymässä (IBS:stä täältä lisää).

Ja myös kuitujen saannista täytyy huolehtia. Kurkkaa kuiduista lisää täältä.

Maksaa rasittavista endotoksiineista puolestaan pääset lukemaan hitusen täältä ja kattavammin Terve maksa -kirjasta  s.34-35 (lähteissä). Niillä en enää ala sekoittaa tätä pakkaa.

Maksan kannalta runsas alkoholin käyttö on aina huono asia. Suuri kerta-annos tuhoaa myös hermosoluja eli aivojen terveyden kannalta aika merkittävä asia. Päivittäinen 3-5 annosta lisää maksasairauksien riskiä. Silloin kun maksa polttaa alkoholia, ei normaali rasva-aineenvaihdunta (rasvanpoltto) toimi. Sama pätee hiilihydraattien ja proteiinien aineenvaihduntaan. Tästä voisi (ja taidankin) kirjoittaa oman juttunsa, niin ei mennä nyt asiaan sen syvemmin. Alkoholin käyttö rasittaa maksaa. Se on ollennaista tässä kohtaa.

Kahvi puolestaan sisältää fytokemikaaleja (täältä lisää näistä) ja maltillisesti juotuna (2-4 x 1,25dl) kahvi saattaa jopa ehkäistä maksan rasvoittumista sekä maksa-arvojen nousua. Ruuti toteaa ihanasti kirjassaan pointin tähän liittyen:

”Mutta ehkäiseekö kahvi todella maksan rasvoittumista ja diabetesta? Miksi sitten Suomen kaltaisessa kahvinjuojamaassa puoli miljoonaa kansalaista sairastaa kakkostyypin diabetesta ja neljäsosalla on rasvamaksa? Eikö hampurilaisateria tai munkkipossun ohella nautittu kahvimukillinen pidäkään terveenä?”

Eli jälleen (ymmärrän jos alkaa jo ärsyttää) se KOHTUUS ja KOKONAISKUVA.

sokeri-1219

Muut elämäntavat

Pelkkä ruokavalio on myös liian kapeakatseinen lähestymistapa, vaan elämäntavoissa kannattaa kiinnittää huomiota myös mm. kokonaisstressin määrään. Stressistä löydät lisää täältä. Stressiä elimistössä aiheuttavat niin positiiviset kuin negatiivisetkin elämänmuutokset (häät, hautajaiset, ero) tai fyysiset seikat kuten liian vähäinen uni, kiireinen elämäntyyli, liikunta tai kuormittava työ.

Maksaa rasittavat useat myrkyt kuten homeet, elohopea, lyijy, alumiini, kodin kemikaalit, hajusteet, vaateteollisuuden käyttämät kemikaalit, muovit (vaihda teräksisiin/lasisiin!) sekä lääkkeet. Se ajatus mikä puistattaa on, että ihmisen nielemät lääkkeet eivät valitettavasti katoa. Vaan ne kertyvät lopulta myös juomaveteemme. Sekin jälleen vaatisi oman juttunsa, jo ekologiankin kannalta.

 

Yhteenvetona

Edellisellä elämäntapakoonnilla ei ole tarkoitus lietsoa ahdistusta ja paniikkia, vaan enemminkin teroittaa sitä kokonaisvaltaisuutta.

Gluteeniton ei riitä, jos sokereita ja perunalastuja vedetään kaksin käsin.

Kokonaisvaltainen ruokavaliomuutos ei auta, jos stressataan järjettömästi, napsitaan tulehduskipulääkkeitä ja töissä on sisäilmaongelmia.

Get the point?

Valitettavasti en siis voi neuvoa yhtä, pientä muutosta, jolla parannat kaikki ongelmasi. Neuvoa syömään jonkun pillerin päivässä. Ja tiedostan myös, että ääripäät (=en syö ollenkaan rasvoja/syön pelkästään tyydyttymättömiä rasvoja) olisi helpompi saavuttaa kuin tasapaino (= syön rasvoja monipuolisesti ja vaihdellen lähdettä). Koska tasapainon saavuttaminen vaatii työtä. Kuten monipuolisesti syöminenkin vaatii työtä. Ainakin kunnes siitä tulee elämäntapa ja vaivatonta. Automaattista. Sitten sitä miettii, ettei todella tiennyt, kuinka hyvältä oma olo voisi tuntua.

Pääpiirteissään voit siis palata alun tiiviiseen listaukseen. Endometrioosia sairastavan ruokavalion tulisi sisältää paljon emäksisiä ja tulehdusta lievittäviä ruokia (marjoja, hedelmiä, vihanneksia ja juureksia). Vastavuoroisesti happamoittavia ruokia kuten kahvia, alkoholia ja sokeria tulisi minimoida.

Rasvat ovat tärkeitä. Gluteenittoman ja maidottoman ruokavalion kokeilu on kannattavaa. Ruokavaliossa kannattaa suosia monipuolisesti eri kaloja (mielellään ei Itämerestä) ja punaista lihaa  vain luomuna, ruoholla ruokittuna tai riistana. Luomu on myös eläinten kannalta tärkeää.

Sokerit ja muut prosessoidut tuotteet (makkarat jne.) kannattaa jättää kauppaan.

Ei vedetä övereitä eikä vajareita.

Vielä hengissä? Ajatuksia? 🙂

Seuraatko muuten blogia jo Facebookissa ja Instagramissa?

 

Sinua saattavat myös kiinnostaa:

 

 

 

Lähteet:

Cann, K. Meat leads to inflammation?

Garg, M. Thomson, A. & Clandinin, M. 1990. Interactions of saturated, n-6 and n-3 polyunsaturated fatty acids to modulate arachidonic acid metabolism.
Gerster, H. 1998. Can adults adequately convert alpha-linolenic acid (18:3n-3) to eicosapentaenoic acid (20:5n-3) and docosahexaenoic acid (22:6n-3)?

Health with food. Does (red) meat cause inflammation?

Huhtinen, K., Perheentupa, A. , Poutanen, M. & Heikinheimo, O. Duodecim -lehti. 2011. Endometrioosin patogeneesistä.

Hultén, K. 2009. Suojaa ruoasta syöpää ja muita sairauksia vastaan.

Hytönen, E.  Murheita maidosta.   (Hytösellä on aika dramaattinen tyyli eli suodattaen kannattaa lukea 😉 )

Laatikainen, R. Linolihappo, rypsiöljy, Crohnin tauti ja haavainen koliitti

Laatikainen, R. Ravinnon rasva ja matala-asteinen tulehdus (osa 2)

Laatikainen, R. Proteiinipitoiset ruoat ja matala-asteinen tulehdus (osa 4)

Lääkärilehti. 2012. Äidinmaidonkorvikkeen insuliini saattaa vaikuttaa diabeteksen kehittymiseen.

Markuksela, H. Terveydentukipilarit. Endometrioosin ja ruokavalion yhteys.

Pöyhönen, A. Sivula, H. & Suvanto, M. Ravitsemus osana endometrioosin hoitoa.

Ruuti, M. 2015. Terve maksa.

Uusitupa, M. & Schwab, U. Duodecim. 2014. Ruokavalio ja lievä tulehdus.

Yle. 2001. Lehmän maidon insuliinista diabetesta?

 

 

(Edit.25.3.2018  virhe tyydyttyneistä rasvoista LA tuotantoa ARAksi edistävänä korjattu + lisätty lähdetutkimus Grag et all.)

 

 

 

2 kommenttia artikkeliin ”Tulehdusta laskeva ruokavalio -endometrioosi, autoimmuunisairaudet ja kansantaudit

  1. Suvi - Kotonainen sanoo:

    Vielä hengissä ja pää täynnä ajatuksia 🙂 Itse endometrioosia sairastavana voin todeta monen noista väitteistä pitävän paikkansa. Huomaan oloni helpottuvan aina, kun vedän ravinnostani varsinkin sokerit ja maitotuotteet minimiin.
    Todella hyvä postaus, kiitos tästä!

    Liked by 1 henkilö

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s