Viimeinen laihdutuskuurisi

 

Raflaava otsikko vai mitä? Siihen nivoutuu helpotus, onnistuminen, tyytyväisyys itseensä ja ennen kaikkea parempi ja onnellisempi elämä. Tai näin haluamme uskoa.

Ruokavaliota lähdetään valitettavan usein noudattamaan ulkoapäin tulevin ohjein. Maksetaan ravintovalmentajalle tai personal trainerille, joka luo ruokavalion. Pahimmassa tapauksessa kopiokone laulaa, kun saat saman ruokavalion kun ah niin monet muut aiemmat asiakkaat.

Tai sitten aletaan noudattaa uutta ihmedieettiä. Etsitään netistä jonkun fitnessurheilijan noudattama ruokavalio ja aletaan itse noudattaa samaa.

Sitten homma todennäköisesti meneekin reisille. Miksikö? Anna kun kerron lisää.

makuvesi-0901

Tuttu ja turvallinen

Kun menet ruokakauppaan, ostatko yleensä sinulle tuttuja ruoka-aineita? Aina saman valmistajan jauhelihaa, maitoa tai kaurahiutaleita? Oletan, että ostat. Koska suurin osa ostaa. Minäkin.

Toki välillä vaihtelu virkistää ja niin edelleen, mutta usein me olemme aika tapoihimme kangistuneita. Eikä se haittaa.

Ainakaan siihen asti kunnes joku tulee ja käskee meidän syödä täysin eri ruokia, kuin mihin olemme tottuneet.

Pahimmillaan ruokia, joita emme oikeasti haluaisi syödä, ”mutta on pakko kun se lukee ohjeistuksessa”. Vedetään maitorahkaa pelkiltään illalla sohvalla, koska ”se lukee ohjeessa”. Ja muuten tiedoksi, maitorahkaa ja purkkitonnikalaa ei tarvitse syödä laihtuakseen. Valitettavan usein tähänkin käsitykseen törmää. Voit syödä monipuolisesti, vaikka haluaisit tiputtaa painoasi.

 

Kun kaikki ei menekään suunnitellusti

Oletko aloittanut dieetin tai ”tehojakson”, jonka aikana olet saanut pudotettua painoa, mutta tuo samainen paino on tullut takaisin dieetin jälkeen?

Sinusta on myös saattanut tuntua turhalta noudattaa dieettiä yhden repsahduksen jälkeen. Jos heti aamusta on poikennut ruokavaliosta niin samahan se on vedellä loppu päivä samalla kaavalla.

Tai jos maanantaina se mahtava muutos ei onnistunutkaan, kun töissä olikin tarjolla pullaa ja keksejä ja…. Kannattaa se muutos aloittaa vasta ensi viikolla.  Vai mitä? Viikkohan on joka tapauksessa mennyt pieleen.

Väärin. Kerron sinulle nyt millaisen tavan uskon toimivan paremmin kuin nuo hetken tehojaksot ja hittidieetit. Fakta on, että jos ihmedieetti olisi keksitty, ylipaino-ongelma olisi ratkaistu. Sama pätee myös erilaisiin laihdutusvalmisteisiin.

Ja (rumpujen pärinää) laihuus ja onnellisuus eivät ole toisistaan riippuvaisia asioita. Kuten ei myöskään ylipaino ja tyytymättömyys omaan ulkonäköönsä tai painoonsa. Onnellisuus ja tyytyväisyys eivät ole ulkoisista seikoista kiinni. Onneen liittyy niin monta eri osa-aluetta.

Väitän kuitenkin, että hyvinvoiva ja terve ihminen voi paremmin. Niin fyysisesti kuin henkisestikin.  On onnellisempi.

Ja henkisesti itseensä tyytyväinen, armollinen, salliva ja hyvinvoiva ihminen pääsee todennäköisesti myös fyysisesti parempiin tuloksiin. Onnistuu elämäntapamuutoksessa. Koska hän ei oleta onnen olevan ulkonäöstä riippuvainen asia. Hän hyväksyy pienet, mutta pysyvät askeleet. Malttaa mielensä. Ei siirrä sitä suurta muutosta ensi maanantaille. Tai seuraavan kuun alkuun. Vaan aloittaa nyt, pienin askelin.

abs-10smoothie-0021

Kuoppaa laihdutuskuurisi

Uskon, että pysyvimmät ruokavaliomuutokset syntyvät vähitellen. Itselle sopivaa ruokavaliota ja liikuntamuotoja etsien ja kokeillen. On virheellistä uskoa, että laihdutus olisi oikotie onneen ja portti parempaan elämään. Oman kehon kuuntelu ei myöskään ole toimiva tapa, JOS ei ole mitään hajua miten sitä tehdään. (Kurkkaa tähän liittyen tämä aiempi postaus kehonkuuntelun vaikeudesta.)

Henkilökohtaisesti en usko laihdutuskuureihin. Ymmärrän, että ne ovat joillekin tarpeen alkusysäyksen vuoksi, mutta jos niiden jälkeen palataan takaisin vanhoihin ruokailu- ja liikuntatottumuksiin, kilot hiipivät takaisin. Pelkkä kuuri ei riitä. Kyse on elämästä ja elämäntavoista. Pysyvästä sitoutumisesta. Ja sen ei tarvitse olla kurjaa ja ankeaa. Vaan ihanaa, energiaa antavaa ja omaa.

Laihduttaminen terminä itsessään on hyvin epämääräinen. Tarkempaa olisi määritellä tavoitteeksi rasvakudoksen vähentämisen. Tai lihasmassan lisäämisen. Lopputuloksena olisi molemmissa tilavampi vyötärönseutu vanhoissa farkuissa. Rasvaprosentti, aina samalla tavalla mitattuna, kertookin enemmän. Samoin peilikuva. Lihas painaa enemmän kuin rasvakudos, joten vaakakin on aika epäluotettava keino pidemmällä aikavälillä. Toki jälleen suuntaa-antava.

Onneksi osa ravintovalmentajista ja muista valmentajista lähtevät aina yksilön tarpeista käsin liikkeelle. Pyytävät pitämään rehellistä ruokapäiväkirjaa ja ohjaavat tekemään pieniä muutoksia kerrallaan. Muutoksia, joista pikku hiljaa tulee luonnollinen osa elämää ja siten pysyviä. Muutoksia, joiden noudattaminen ei olekaan ylitsepääsemättömän vaikeaa, koska ne tehdään vähitellen. Mielekkäästi. Toki tulokset tulevat myös hitaammin, mutta parempi 4 kiloa poissa pysyvästi kuin 10 kiloa vain muutaman kuukauden. Vai mitä?

Fanaattinen kieltäytyminen harvoin toimii. Ei toiminut ainakaan minulla, vaan lopputuloksena oli vain himo kiellettyihin ruokiin. Sitten kun ”kiellettyjä” alkoikin kohtuudella sallia itselleen ilman syyllisyydentuntoa, ei niitä yhtäkkiä enää tehnytkään mieli. Oikeasti. Stressi hellitti ja laihduttamisen pahin hormonivihollinen, kortisoli, väheni. Ja vuodessa paino tippui yhtäkkiä 10 kiloa. Ilman että missään vaiheessa tähtäsin laihduttamiseen.

Toki ”sokerihimosta” ainoa vapautumiskeino oli välttää sitä hetken systemaattisesti. Lähinnä makuaistin totuttamisen vuoksi.

Jos siis odotat jo sunnuntaina seuraavan lauantain karkkipäivää kuin kuuta nousevaa, ei se mielestäni kieli kovin terveestä tavasta suhtautua sokeriin. Sokerista on tällöin tullut pakkomielle, joka pyörii takaraivossa kokoajan.

sokeri-1219

laihdutus-1398.jpg

 

Miten sinun tulisi toimia?
  1. Lopeta laihduttaminen. Pikakuurit valitettavan harvoin luovat pitkiä tuloksia jos vanhoihin elämäntapoihin palataan kuurin jälkeen.
  2. Pidä ruokapäiväkirjaa ja pohdi, mitkä asiat ovat keskeisessä osassa tämän hetkisessä kunnossa? Jos et löydä niitä itse, etsi valmentaja tai ravitsemusterapeutti, joka lähtee yksilöllisistä tarpeista liikkeelle kopiokoneen vinguttamisen sijaan.
  3. Tee muutoksia vähitellen. Kaikki-heti-mulle-nyt yleensä merkitsee, että jaksat hetken tsempata ja sitten tulee se surullisen kuuluisa repsahdus, jonka jälkeen kaikki meneekin enemmän tai vähemmän reisille. Ja sittenhän ei enää kannata jatkaa, kun ei siihen kuitenkaan pysty. Vai miten se ajatusmalli meni? 😉
  4. Repsahduksia ei ole. Hio ruokavaliotasi vähitellen paremmaksi ja…
  5. Salli itsellesi asioita. Älä kieltäydy fanaattisesti. Toki makuaistia kannattaa totuttaa vähemmän sokeria sisältäviin, mutta totaalikieltäytyminen harvoin toimii. Jos ”repsahduksia” ei ole, on myös vähemmän asioita, joista tuntea syyllisyyttä.

Muuta elämäntapaasi.

Vallankumouksellisesti rohkaisisin myös luopumaan karkkipäivästä, etenkin jos tuolloin vedetään överit. Yhtenä päivänä 5 kilon karkkimättö ei ole järkevää. Jos homma lähtee täysin lapasesta ja yhtenä päivänä viikossa kauhotaan pakonomaisesti kaksin käsin herkkuja (koska ”saa” ilman syyllisyydentunnetta), onko ruokakäyttäytyminen tuolloin kovin terveellä pohjalla?

Mielestäni järkevämpää olisi pyrkiä tyyliin, jossa tekee pääasiassa terveellisiä ruokavalintoja ja sallii itselleen satunnaisia herkkuja. Ilman itsensä syyllistämistä ruokailun jälkeen. Kun syöt pullan, syö yksi rauhassa ja hyvässä seurassa ja nauti siitä. Älä viittä pullaa yksin salaa autossa rankan työpäivän jälkeen. Älä, vaikka ”ansaitsisit sen”. Sillä ansaitset paljon parempaa.

Bonuksena. Makeanhimon saa tyydytettyä myös terveellisemmillä valinnoilla. Aidosti voin sanoa, etten kaipaa valkoisesta sokerista tehtyjä herkkuja. Ne ovat liian makeita ja haluan säilyttää saavuttamani hyvän olon kokoajan. Näitä ihania ohjeita löydät pilvin pimein blogistani Hyvän olon herkut kategorian alta.

toffeejaatelo-0136

 

Herääkö ajatuksia? Mielelläni kuulisin tulinko ymmärretyksi eli tavoititko mitä haen takaa?

Kannattaa myös kurkata Anna-Marian viime kesän postaus elämäntapamuutoksesta dieettien, kuurien ja jojoilun sijaan. Hän käsittelee jutussaan samoja aiheita kuin minä, mutta hieman eri kantilta ja antaa myös käytännön vinkkejä arkeen.

Sinua saattavat myös kiinnostaa:

 

 

 

2 kommenttia artikkeliin ”Viimeinen laihdutuskuurisi

  1. Siiri Kiviharju sanoo:

    ”Uskon, että pysyvimmät ruokavaliomuutokset syntyvät vähitellen. Itselle sopivaa ruokavaliota ja liikuntamuotoja etsien ja kokeillen.” Naulan kantaan ainakin omalla kohdalla. Tiukalla dieetillä olen saanut hyviä tuloksia ja kiloja karistettua, mutta kilot ovat aina tulleet vähitellen takaisin.
    Sitten aloin löytämään itselle sopivia tapoja liikkua ja fiksua ajatusmallia ruokavalioon niin kilot karisivat kuin itsestään! 🙂

    Hyvä postaus! 🙂

    Tykkää

    • Naprapaatinvaimo sanoo:

      Ihanaa, että muillakin on tällaisia kokemuksia! Onhan se pidempi tie, mutta täysin sen arvoista. Ja varmasti paljon mukavampi tapa löytää se itselle sopiva ruokavalio sensijaan, että noudattaa ulkoapäin saneltua muotidieettiä kärvistellen.

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s