Gluteeniton vai luontaisesti gluteeniton? Maidoton? Saako palko- ja koisokasveja syödä? (Mitä ne koisokasvit itseasiassa edes ovat?) Miten on valkoisen sokerin laita -sehän on pahasta? Ketsuppi siis pitää ehdottomasti jättää pois.

Entä mitä rasvaa valitsen -rypsiöljyä en ainakaan, kun se on huonoa? Kaloista löytyy raskasmetalleja, uskaltaako Itämeren kaloja edes syödä? Villikalaa pitää kalastaa itse ja kasvatettu puolestaan on laadultaan nykyisin huonoa. Mistä sitten elintärkeät omegat? Purkista kun ei pitäisi syödä mitään ja luomukaan ei nykyisin sisällä tarpeeksi ravintoaineita.

Niin. Mistähän sitä aloittaisi.

Informaatiotulva on valtava ravitsemukseen liittyen.

Jokainen oman elämänsä sankari vannoo yhden oikean ruokavalion puolesta ja media nostaa esiin repostelevin otsikoin kaikennäköistä, anteeksi vaan, paskaa.

Lemppariotsikkoni Suomen kärkilehdeltä kautta-aikojen tiivistää tämän hyvin:

Pääotsikko: Kolesteroli imeytyy eri tavalla eri ihmisiin – lääkäri vastaa, montako kananmunaa kannattaa päivässä syödä

Alaotsikko: Jos ahmii leivonnaisia, saattaa huomaamattaan saada parinkin kananmunan annoksen kolesterolia.

Jes, leivonnaisten ahmimisen suurin haitta. Kananmunien sisältämä kolesteroli.

Toinen otsikko, josta puhuinkin jo täällä.

Pääotsikko: Pastan ja riisin välttelyllä voi olla vakavia seurauksia, kertoo tuore tutkimus – asiantuntijat neuvovat, miten vähentää hiilihydraatteja turvallisesti

Alaotsikko: Tuoreen yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan niukasti hiilihydraatteja sisältävä ruokavalio voi lyhentää eliniänodotetta jopa neljällä vuodella.

Jälleen hyvä esimerkki median käyttämästä otsikointityylistä suhteessa aiheeseen.  Alkuun luodaan otsikolla mielikuva siitä, kuinka pastan ja riisin välttely on jopa elinikää lyhentävää. Pidemmällä kyseisessä jutussa kuitenkin sanotaan mm.:

”Hiilihydraattien välttely ei välttämättä itsessään ole haitallista.

Tutkimuksen mukaan väliä on erityisesti sillä, millä karsitut hiilihydraatit korvataan. Useat kompastuvat tutkimuksen mukaan siihen, että hiilihydraatit korvataan eläinperäisillä tuotteilla. Kasviksia, hedelmiä ja täysviljaa ei tutkimuksen mukaan tällaisissa tapauksissa syödä tarpeeksi.”

Ihan järkevää asiaa siis itse jutussa. Nämä otsikot kuitenkin kiteyttävät mielestäni aika hyvin miksi tässä sanomaviidakossa ollaan aivan totaalisen hukassa. Jos silmäilee vain otsikoita eikä paneutu koko juttuun, jää aika paljon virheellistä tietoa. Ja nämä leviävät kahvipöydässä ”hei näitkö sä sen otsikon siitä…”. Ilman, että ollaan välttämättä paneuduttu koko aiheeseen.

Olen itse pyrkinyt nostamaan blogissa esiin erilaisia ruokavalioita ja tulen tekemään niin jatkossakin. Sillä en usko, että yksi ainoa ruokavalio on oikea. En ainakaan vielä tähän asti saamillani tiedoilla. Perustelen.

Osa hyötyy vatsavaivojen kanssa FODMAP ruoka-aineiden välttämisestä. Osa epilepsian vuoksi ketogeenisestä ruokavaliosta -ja tässäkin saattaa riittää parin vuoden ketogeenisen noudattaminen. Endometrioosia sairastavat ovat hyötyneet monesti gluteenittomasta ja heillä onkin todettu muita enemmän herkkyyttä gluteenille. Myös autoimmuunisairauksia sairastavista monet ovat löytäneet oireisiinsa apua ruokavaliosta. Osalla sen sijaan on laajojakin ruokarajoitteita allergioiden vuoksi. Osa puolestaan kokee olonsa paremmaksi, kun lehmänmaito jätetään ruokavaliosta pois.

Miksi meidän siis pitäisi jumiutua yhteen oikeen ruokavalioon?

Jos gluteeniviljat eivät aiheuta elimistössäsi oirehdintaa, en näe mitään syytä, miksi sinä et niitä voisi käyttää. Sama pätee maitoon. En jaksa itse lähteä sotimaan näistä asioista, vaan koen, että jokainen yksilö itse tekee omat ruokavalintansa.

Itse en kuitenkaan lähtisi noudattamaan mitään ruokavaliota ilman, että olen selvittänyt sen taustat ja koen paljon järkevämmäksi hoitaa jotakin sairautta tai mahdollista yliherkkyyttä ruokavalinnoilla lääkekuurien sijaan. Jos siis niinkin yksinkertaisesta asiasta kuin ruokavaliosta saa apua, miksipä sitä ei koittaisi?

Perusteet kuitenkin unohdetaan liian usein. 

1. Paljon (enemmän kuin 500g/pvä) ja monipuolisesti erilaisia kasviksia.
2. Hyviä rasvoja ja niitäkin lähteitä vaihdellen.
3. Liikuntamääriin suhteutettuna hiilihydraatteja eri lähteistä.
4. Proteiinia monipuolisesti -muutakin on kuin broilerin rintafilettä, paistijauhelihaa sekä porsaan kaslersuikaleita. Vegaanin tulee kiinnittää huomiota, että saa riittävän monipuolisesti proteiinia (proteiinin laadukkuus).

Hifistely voidaan jättää tuonnemmaksi. Kun perusteet on kunnossa, on loppua helppo viilata.

 

Sinua saattavat myös kiinnostaa:

• Juuri tämän hetken voimavarat ja realiteetit. Kokonaisuus ratkaisee.
• Kielletty kiehtoo -makroravinteita vai suuria linjoja?
• Näistä 3:sta ruoka-aineesta saat maitohappobakteereja
• Puoli kiloa päivässä kasviksia, hedelmiä ja marjoja -miltä näyttää 100g?