Lappi on upea. Syksy oli siellä jo paljon pidemmällä ja pääsimme nauttimaan vielä ruskastakin. Pienten lasten kanssa retkeilykohteiden pitää olla aika napakoita, joten vinkkaan teillekin muutaman.
Ensimmäisenä on luvassa Ruoppaköngäs, joka löytyy Kittilästä, kun lähtee ajamaan Leviltä Muonion suuntaan. Ennen viittoja Pallakselle.
Köngäs sanana ei ollut itselleni tuttu ja innostuinkin Pallasreissulla selvittämään mikä tämä tienviitassa mainittu paikka oikein on.
Köngäs viittaa ”jyrkkäputouksiseen koskeen”, jota ei ven(h)eellä pysty laskemaan. Ruoppaköngäs ei ehkä ihan omaa käsitystäni kyseisestä vastannut.
Ajankohdaksi kannattaa valita lumeton jakso, sillä talvella parkkipaikka ja polku lienevät lumen peitossa.
Ruoppaköngäs
Ruoppaköngäksen kävelypätkä on alle kilometrin, mutta viitoitettu metsäpolku ohjaa Pahikkojärven rantaan. Järven ohitettua pääsee kiipeilemään kallioilla, joka ainakin lapsi selkärinkassa oli jokseenkin haastavaa. Pienellä lisämutkittelulla kuitenkin löytyy turvallisempaa kiipeilyreittiä. Ylhäällä avautuvat kyllä upeat näkymät, mutta pudotus alas on varsin jyrkkä, joka 3-vuotiaan kävellessä ”vapaana” aiheutti pientä lisäjyskytystä ainakin äidille.
Varsinainen köngäs kuitenkin jää Pahikkojärvelle tultaessa virallisen polun oikealle puolelle. Solisevaa puroa kohti erkanee muiden matkalaisten tallaama polku. Sinänsä hämäävää, kun köngäs itse näkyy aika huonosti Pahikkojärven kallioilta.
Köngäkselle ei kuitenkaan kannata kiirehtiä, sillä Pahikkojärven rannalla kallioilla on kuitenkin kiva katsella lenteleviä kuukkeleita ja istuskella kalliolle tuodun pöydän ääressä ja syödä eväitä. Melkein sanoisin Pahikkojärven olevan kauniimpi ja rauhoittavampi, kuin metsän varjoissa soliseva köngäs.
Itse köngäkselle suuntasimme paluumatkalla autolle. Auringon pilkistäessä pilvien takaa, metsänäkymä oli aika satumainen. Sadepäivän jälkeen polku oli paikoitellen aika mutainen ja matkalla piti ylittää yksi iso kuralammikko sen päälle raahattujen luonnonpuiden päällä tasapainoitellen. Kumisaappaat olisivat olleet siinä kohtaa paikallaan. Reitin halkoi myös pieni puro, jonka yli pääsi vaivatta.
Sinua saattavat kiinnostaa myös:
Naprapaatin vaimo 