Tein pitkästä aikaa siemennäkkäriä. Tällä kertaa kananmunaton, gluteeniton (itseasiassa täysin jauhoton) ja maidoton näkkäri. Ja terveellinen, sillä pähkinät ja siemenet sisältävät paljon sydänystävällisten rasvoja sekä kuitua, proteiinia, vitamiineja, kivennäisaineita ja muita suojaravintoaineita. Pähkinöiden syömisellä on joissakin tutkimuksissa havaittu jopa eturauhassyöpää, diabetesta ja tulehduksia hillitseviä vaikutuksia. Ennen ohjetta, otetaan pieni katsaus siemeniin.

Voit valmistaa siemennäkkileipää mistä tahansa haluamistasi siemenistä, mutta chia-siemenet kannattaa pitää mukana, jotta jokin vettä sitova ainesosa on. Pellavansiemeniäkin voi käyttää, mutta jätin ne itse imetyksen vuoksi pois. Raskaus- ja imetysaikana kun pellavansiemeniä kannattaa välttää niiden sisältämien kadmiumin (raskasmetalli) ja syaanivedyn (varsinainen lähde linamariini) vuoksi.

Kadmium kertyy munuaisiin ja syaanivetyhappo eli syanidi on pitkässä altistuksessa keskushermostomyrkky, joka voi aiheuttaa myrkytyksen jo 50mgn pitoisuuksina. Tämän vuoksi Evira suosittelee pellavansiemenien saanniksi aikuisilla 2rkl päivässä. Lapsilla saantisuositus on 1rkl. Jos siis syöt paljon siemennäkkileipää päivässä, kannattaa harkita pellavansiementen korvaamista muilla siemenillä.

Pellavansiemenet sisältävät kuitenkin myös hyviä ainesosia, kuten runsaasti sekä liukenevaa että liukenematonta kuitua ja lignaaninimistä kasviestrogeeniä. Lignaanin on todettu ehkäisevän joitakin syöpiä, kuten rintasyöpää. Suoliston bakteerien on todettu muuttavat lignaanin enterolaktoniksi, joka on tutkimuksissa havaittu aiheuttavan syöpäsolujen ohjelmoitua kuolemaa eli apoptoosia. Pellavansiemenet kannattaa kuitenkin ostaa kokonaisina, sillä rouhe härskiintyy helposti. Toisaalta rouheesta imeytyy myös syanidi helpommin. Kokonaisuus kuitenkin ratkaisee eli kohtuus kaikessa 🙂

Kurpitsansiemenet puolestaan sisältävät paljon muun muassa magnesiumia, rautaa, sinkkiä ja tryptofaania. Tryptofaanittoman ruokavalion on todettu laskevan mielialaa vähentämällä aivojen serotoniinitasoja. Sinkki puolestaan on tärkeää immuunipuolustukselle ja magnesium mm. aineenvaihdunnalle ja hermostolle. Magnesiumin puute on myös aika tavallista. Kurpitsansiemenet sisältävät myös välttämätöntä aminohappoa, arginiinia, jonka monet urheilijat tuntevatkin.

Seesaminsiemenistä sai paljon kalsiumia, niistä voit lukea vielä tarkemmin täältä maidottomasta pancakes ohjeesta.

Auringonkukansiemenet ovat proteiinipitoisia ja sisältävät paljon E-vitamiinia sekä B-vitamiineja. Lisäksi magnaania, magnesiumia, seleeniä ja muita mineraaleja. Miinuksena myös auringonkukansiemenissä voi olla paljon kadmiumia.

Chia-siemenet ovat monelle tuttuja ja ne ovat vilahtaneet jo aiemmin täällä Matcha-vadelmakakut laseissa ohjeessa. Niissä ylivoimaista oli suuri kalsium ja omega-3- rasvahappopitoisuus.

Tämä meille vakiintunut ohje on alunperin täältä ja on Katja Nordlundin käsialaa.

Rapsakat siemennäkkärit
(pellillinen)

1dl kurpitsansiemeniä
1dl auringonkukansiemeniä
1dl seesaminsiemeniä
½dl chiasiemeniä
½dl mietoa oliiviöljyä
2dl kiehuvaa vettä
sormisuolaa

1. Mittaa siemenet kulhoon, lisää joukkoon öljy ja kiehuva vesi sekä ripaus suolaa. Sekoita hyvin. Anna turvota n.15min. Chia-siemenet hyytelöityvät hieman tässä ajassa.
2. Paista uunissa 175°C:ssa n.30-60min kunnes ne ovat kovettuneet ja rapsakoituneet.

Kannattaa tehdä samantien muutama pellillinen siemennäkkäriä, sillä nämä katoavat meillä ainakin hurjan nopeasti. Etenkin jos ovat taaperon käden ulottuvilla -ehdin juuri napata blogikuvat ennenkuin käsi jo kävi lautasella 😉

Lähteet:

Yle. (2011). Pellavansiemenissä myös haitallisia aineita.
Evira. (2017). Pellavansiementen linamariini.
Harju Juhana. (2013). Siementen terveysvaikutuksista.