Tästä piti ensin yksi tiivis juttu AIP-ruokavaliosta, kunnes upposin siihen maailmaan sen verran syvälle, etten pystynyt enää tiivistämään kaikkea yhteen artikkeliin. Ja toisaalta ei ole tarvekaan.
Aihetta sivuttiin jo aiemmin tulleessa postauksessa tulehdusta laskevasta ruokavaliosta. Joka muuten sai mielettömän määrän lukijoita -kiitos siitä!
Ensimmäisenä on käsiteltävä autoimmuunisairauksia ylipäätään -ne kun tuntuvat kokoajan lisääntyvän. Sen jälkeen paneudutaan AIP -ruokavalioon ja myös sen purkamiseen. Huomautan myös, ettei tutkimus taustalla ole täysin aukoton eli myös ristiriitaista dataa löytyy. Monet autoimmuunisairautta sairastavat kuitenkin KOKEVAT saavansa apua ruokavaliosta (ei välttämättä edes näin tiukasta kuin AIP), joten siksi en myöskään halua täysin tätä ohittaa. Keskityn siis avaamaan sekä tässä että myöhemmässä postauksessa AIP -ruokavalion näkemystä ja näkemyksen taustalla olevia tekijöitä.
Ihan ensimmäiseksi kiitos Evelyn Lehdolle, joka on ollut suurena apuna näiden artikkeleiden luomisessa. Auttanut ymmärtämään elimistöjen reaktioiden taustaa ja AIP-ruokavalion periaatteita. Evelyn on myös itse kulkenut tämän polun, joten hän puhuu omakohtaisesta kokemuksesta.
Nyt siis lisää autoimmuunisairauksien taustasta.
Autoimmuunisairaudet -yleistä
Kaikissa autoimmuunisairauksissa perusmekanismi on sama: kehon immuunisysteemi kääntyy omaa kehoa vastaan. Käytännössä elimistön oma immuunijärjestelmä menettää kyvyn erottaa omat ja vieraat kudosrakenteet toisistaan. Näin immuunijärjestelmä hyökkää virheellisesti elimistön omia soluja vastaan.
Mark Hyman tiivistää tämän hyvin. Autoimmuunisairaudessa keho taistelee jotakin kuten infektiota, myrkkyä, allergeeniä, ruokaa tai stressiä, vastaan. Kuitenkin itse sotatoimet kohdentuvat virheellisesti esim. niveliä, aivoja, kilpirauhasta, suolistoa tai ihoa kohtaan. Autoimmuunisairauksia ovat mm:
- 1-tyypin diabetes
- Reumataudit/yleistyneet sidekudossairaudet
- Nivelreuma
- Nivelpsoriaasis
- Niveltulehdus
- SLE eli systeeminen lupus erytematosus
- Sjögrenin oireyhtymä
- Crohnintauti
- Kilpirauhasen autoimmuunitulehdus
- Keliakia
- Tulehdukselliset lihastaudit eli myosiitit
- MS-tauti
Tässä kohtaa otan sivupolun syöpään.
Syöpä saa alkunsa geenivirheestä. Geeneihin, jotka siis ohjaavat solun toimintoja, voi tulla mutaatioita, jos solun jakautumista säätelevät mekanismit pettävät. Kuitenkaan yksi geenivirhe ei yleensä riitä aiheuttamaan syöpää. Syöpä syntyy, kun mutaatioita sattuu useissa sellaisissa geeneissä, joilla on tärkeä asema solujen kasvun ja erilaistumisen säätelyssä.
Autoimmuunisairauksissa moni uskoo periaatteen olevan on vähän samantyyppinen. Yksi tai kaksi tekijää eivät riitä, vaan tarvitaan kolme.
Autoimmuunisairauden syntysyyt
- Geneettinen alttius
- Laukaiseva tekijä
- Vuotavan suolen oireyhtymä
Ensimmäiseksi siis pitää olla geneettinen alttius. Duodecim terveyskirjastossa nostetaan esiin mm. rintalastan takana sijaitseva kateenkorva. Varhaislapsuudessa kateenkorvassa pitäisi tapahtua omia kudosrakenteita tuhoavien solujen karsiminen, mutta joillakin ihmisillä tämä prosessi häiriintyy. Näin myös omia kudoksia vastaan toimivia imusoluja jää elimistöön.
Autoimmuunitautien (ja allergioiden) yleistymisen yhdeksi syyksi arvellaan myös nykyistä liiallista hygieenisuutta, joka saattaa häiritä immuunijärjestelmän kypsymistä. Tämän seurauksena immuunisolujen arvellaan olevan alttiimpia suuntaamaan toimintansa virheellisesti omia kudoksia kohtaan.
Geneettisen alttiuden lisäksi tarvitaan laukaiseva tekijä. Duodecimin mukaan sellaisen on useimmiten bakteeri tai virus:
”Niiden rakenteet voivat muistuttaa siinä määrin jonkin ihmiskudoksen rakenteita, että imusolut eivät erota niitä toisistaan. Tällöin bakteeria vastaan muodostuneet imusolut voivat vaurioittaa kudosta. Ilmeisesti bakteerit tai virukset voivat myös muuttaa joidenkin kudosten molekyylejä siten, että elimistö ei enää tunne niitä omaksi ja alkaa muodostaa vasta-aineita niitä vastaan.”
Mustajoki, P. Duodecim.
Elimistö siis saattaa virheellisesti alkaa luulla elimistön omia kudoksia viruksiksi/bakteereiksi ja yrittää siksi tuhota niitä. Tai bakteerit/virukset voivat MUUTTAA elimistön kudosten molykyylejä niin, ettei elimistö enää tunnista niitä omikseen vaan yrittää tuhota niitä vieraina.
Tämäkään ei kuitenkaan riitä autoimmuunisairauden puhkeamiseen, vaan tarvitaan vielä kolmas tekijä eli vuotavan suolen oireyhtymä.
Vuotavan suolen oireyhtymä puolestaan tarkoittaa, että suolen nukkasolujen tiukat liitokset, eivät olekaan riittävän tiukkoja vaan niiden väleistä pääsee vuotamaan liian suuria partikkeleita verenkiertoon. Tällöin käynnistyy elimistössä puolustusreaktio, koska keho hyökkää näitä vierasaineita vastaan. Tämä prosessi nopeutuu, sillä keho oppii tunnistamaan nämä vierasaineet ja pystyy näin reagoimaan aina nopeammin ja nopeammin niihin.
Mikä sitten aiheuttaa vuotavan suolen oireyhtymän? Tähän paneudun seuraavassa osassa, koska se liittyy olennaisesti myös siihen, miksi tietyt ruoka-aineet on kiellettyjen listalla AIP-ruokavaliossa. Tuolloin puhun enemmän mm. suolen seinämän zonuliini-proteiinista, gluteenista, lektiineistä sekä kaseiinista.
Se mikä on ylipäätään mielenkiintoista, nykylääketiede tuntuu hoitavan useimmiten oireita, eikä syytä. Tulehdusta hoidetaan, mutta ei sen syytä. Koska useimmiten sen todellista syytä ei jakseta/osata selvittää. Ja lääkintä on ”helpompi” ratkaisu.
Olen kuitenkin vakuuttunut, että oikealla ruokavaliolla pystyttäisiin hoitamaan ja jopa parantamaan monia sairauksia.
”Medicine as it is practiced today is like taking the battery out of a smoke detector while a fire burns down your house!”
Mark Hyman
Samaan syssyyn haluan ilmaista, että myös Suomessa on lääkäreitä, jotka ovat alkaneet tunnistamaan tämän. Itse osuin onnekkaasti tällaisen lääkärin vastaanotolle kymmenisen vuotta sitten. Hän otti IgG allergiatestit ja alkoi niiden tulosten perusteella hoitamaan moninaisia ongelmiani ruokavaliolla (toki tukena oli myös pidempi, systemaattinen hiivalääkekuuri -vaikka niistä ei yksinään ollut apua).
Ja kappas, terveysongelmat ”parantuivat”. Vatsa rauhoittui, tukkoisuus hävisi. Ilman polyyppitestien ottamista nenästä ja kortisonisuihkeiden kokeilua. Vihdoin korjattiin se syy, johon varmasti liittyi myös vuotavan suolen oireyhtymä. Ja ”yllättäen” eri ruoka-aineiden sietokyky normalisoitui.
Siksi toivon todella, että tietoisuus näistä lisääntyisi ja oireita voitaisiin saada kuriin ruokavaliolla ja elämäntapojen muutoksella (esim. stressin rooli).
Lähteet:
Fasano, 2012. Intestinal Permeability and its Regulation by Zonulin: Diagnostic and Therapeutic Implications
Hyman, Mark. How to Stop Attacking Yourself: 9 Steps to Heal Autoimmune Disease.
Kresser, Chris: RHR: Pioneering Researcher Alessio Fasano M.D. on Gluten, Autoimmunity & Leaky Gut
Mustajoki, P. Duodecim. Autoimmuunisairaudet.
Sovijärvi, O. Autoimmuunisairaudet ja patofysiologiset mekanismit: hoito ravinnolla sekä stressinhallinnalla.
Naprapaatin vaimo 