Historiani ei ole kovin vihreä. Aikanaan nenän ja hengitysteiden jatkuvan tukkoisuuden vuoksi luovuin lähes kaikista viherkasveista. Koska pohdin seisovan ja pinnalta mahdollisesti homeisen mullan vaikutuksia yhdistettynä lääkäreiden veikkaamaan pölyallergiaan. Tukkoisuudelle helpotus löytyi lopulta maitotuotteiden mittavassa karsimisessa eikä  se liittynyt mitenkään kasveihin saati pölyyn.

Kasvien valikoima on lähiaikoina instagramissa mainitsemaani seinänmaalaustempaukseen asti laajentunut varovaisesti. Kunnes tuossa vimmassa päädyin kartuttamaan valikoimaamme rohkeammin.

Yksi merkitsevä tekijä oli toive huoneilman parantamisesta. Sillä näin kotona työskennellessä ja lasten kanssa ollessa kaikki lisäkeinot ovat tervetulleita. Toki haluan optimoida meidän kodin sisäilman laadun.

Toinen tekijä oli huoneilman kosteuttaminen, sillä uusien rakennusten ilmanvaihto on aika tehokas. Jopa niin tehokas, että meillä puhaltaa melkein ympäri vuoden (etenkin talvikaudella) ilmankostutin makuuhuoneessa. Saimme sen lahjaksi kuopuksen vauvavuoden aikana, kun esikoisellamme oli yli puoli vuotta kestävä yskä, jolle ei löytynyt helpotusta. Yhdistettynä yöllä heräilevään vauvaan, oli muuten aika rasittavaa.

Ilmankostuttimen jälkeen yskä loppui kuin seinään ja meidänkin hengitystiet tuntuivat olevan paremmassa kunnossa. Eli voin lämmöllä suositella kaikille teille, joita lapsi valvottaa yskällään öisin.

Kääpiöbanaani ja pieni kultapalmu

Herttalyhty

Kääpiöbanaani

Epäpuhdas ilma

Huoneilma on siis usein epäpuhdasta, vaikka kuinka siivoaisimme. Huoneilmaan erittyy epäpuhtauksia niin rakennusmateriaaleista, kalusteista, matoista kuin myös vaatteistakin. Lisäksi ulkoilmasta voi kulkeutua sisään katupölyä ja liikenteen päästöjä. Ihminen erittää myös hengittäessään ns. bioeritteitä, kuten hiilidioksidia, asetonia ja typpioksidia. Ilmassa saattaa leijailla siis yhtä sun toista ainetta kuten otsonia, formaldehydia, klyseenia ja bentseenia.

Monet huonekasvit ”syövätkin” tätä huonoa ilmaa. Huonekasveilla voidaan siis oikeasti parantaa sisäilman laatua ja kosteutta. Kosteuden ansiosta myös ilmassa leijailevan pölyn määrä vähentyy.

Periaatteessa kaikki kasvit puhdistavat ilmaa tuottamalla valossa happea ja poistamalla ilmasta haitallista hiilidioksidia, mutta käytännössä sisätilojen valaistuksessa tällä ei kuulemma ole kovinkaan suurta merkitystä.

Pääasiassa kasvit sitovat ilman epäpuhtauksia lehtiensä ilmarakojen avulla. Juuriston mikrobit puolestaan hajottavat myrkyt ravinnoksi. Huonekasvien haihduttama kosteus voi sisältää myös mikrobien kasvua tukahduttavia aineita. Kasvien ansiosta ilman happipitoisuus nousee.

Anopinkieli, valkoinen pömpeli on muuten meidän ilmankostutin

Tehokkaimpia puhdistajia ovat:

• anopinkieli (viihtyy muuten hyvin myös pimeämmässä)
• aralia
• flamingonkukka
• gerbera
• huonekumpikuu (fiikus)
• jättiliuska
• kulta- ja vuoripalmu
• kultaköynnös
• krysanteemi
• lääkealoe
• limoviikuna
• muratit
• orkideat
• palmuvehka
• peikonlehti
• pikkutaateli
• rönsylilja (kirjorönsylilja)
• sulkasaniaiset
• traakkipuu
• viirivehka

Ilmankosteutta lisäävät:

• huonekumipuu (fiikus)
• gerbera
• sulkasaniainen
• kulta- ja pensaspalmu
• kultaköynnös
• kääpiöbanaani
• muratti
• traakkipuu

Näin joulun alla (marraskuussa kai saa sanoa jo näin, saahan?! 😉 ) kannattaa kuitenkin huomioida, että jotkut kasvit kuten hyasintti voivat myös huonontaa ilman laatua tai aiheuttaa allergiaa (tuoksu, siitepöly, itiöt). Muita allergisoivia kasveja ovat:

• lyyra- ja limoviikuna
• traakkipuu
• oleanteri
• rahapuu
• kiinanruusu,
• jukkapalmu
• saniaiset
• useat fiikukset

Mullan pinnalla esiintyvien homeiden varalta vesiviljely saattaisi olla parempi vaihtoehto. On myös todettu, että vesiviljelyssä happi ja muut kasvin ilmasta ottamat kaasut kulkeutuisivat helpommin juuristoon. Tällöin kasvit ja juuristoalueen mikrobit pystyvät loogisesti myös paljon tehokkaammin poistamaan ilman epäpuhtauksia. Kasvit kannattaa siksi istuttaa myös mahdollisimman ilmavasti ruukkuviljelyssäkin, jotta ilmanpuhdistus on optimaalista. Eli ei tampata sitä multaa liian tiiviiksi kasvin ympärille.

Myös lehdet pitää pitää puhtaina eli pölyyntyneet huonekasvit eivät pääse toimimaan optimaalisesti. Osa kasveista myös vaatii sumuttelua, voidakseen hyvin. Ja sillähän saadaan taas hitusen lisättyä huoneilman kosteutta.

NASA muuten suosittelee, että jokaista asunnon/tilan 10m² vastaan tulisi olla vähintään yksi viherkasvi eli kasviostoksille mars 😉 Anopinkieli, viirivehka, peikonlehti, aloe… kaikki ovat helppoja kasveja eli myös niitä vaikeasti tapettavia löytyy!

Ps. seuraatko blogia jo Facebookissa ja Instagramissa?

Peikonlehti, isomaija, orkidea ja ilmakasvi

Lähteitä

Majara, E. 2014. Trendien hyödyntäminen puutarhatuotannossa. Hyvinvointi- ja ruokatrendit sekä pöytäpuutarhat.