Suolistobakteereista on puhuttu lähiaikoina paljon. Suurin osa ihmisen n.1-1,5kg bakteereista asuu suolistossa. Suolisto onkin keskeisessä osassa immuunipuolustuksen ja siten vastustuskyvyn kanssa. Suolistobakteeristoon vaikuttavat niin perimä, ravinto kuin myös kehon puolustusmekanismit. Isossa osassa on äidiltä saatu suolistofloora.

Suolistofloora käsittää yli tuhat eri bakteerikantaa ja vaihtelee esim. sairastettujen mahatautien aikana. Lapsen suolisto kehittyy n.4 ikävuoteen asti, eniten ensimmäisten 2 vuoden aikana.

Nyt käynnissä oleva HELMi -tutkimus selvittääkin lapsen suolistobakteeriston kehittymistä juuri näiden ensimmäisten 2 elinvuoden aikana. Kyseinen ajanjakso on siis erityisen herkkä kausi lapsen suolistobakteeriston kannalta. HELMi (Health and the Early Life Microbiome) -tutkimuksesta löydät lisää täältä. HELMi-tutkimukseen pääset vielä nyt mukaan. Sivuilta kannattaa tarkistaa päivitetty tieto tutkimukseen rekrytoinnista, tällä hetkellä lasketun ajan tulee olla maaliskuussa 2018 (aika päivitetty 25.10.2017).

Hyvät suolistobakteerit tarvitsevat ravinnokseen imeytymättömiä hiilihydraatteja kuten esimerkiksi kuituja (kurkkaa kuitujen tärkeydestä lisää täältä). Äidinmaito sisältää myös näitä imeytymättömiä hiilihydraatteja. Kuidut eivät ole kuitenkaan ainoita avainasemassa olevia suolistobakteerikannasta puhuttaessa. Näyttäisi myös, että polyfenoleilla on myös myönteinen vaikutus suoliston mikrobikantaan. Polyfenoleita saa esimerkiksi kahvista, teestä, marjoista ja kaakaosta. Tärkeää on myös tiedostaa, että esimerkiksi stressi ja syödyt antibioottikuurit, ehkäisypillerit ja ympäristömyrkyt vaikuttavat suoliston mikrobikantaan.

Koska vauva perii äidiltään ensimmäisen suolistoflooransa, paneudun ensimmäisessä suoliston hyvät bakteerit -osassa odotusaikaan sekä vauvan alkutaipaleeseen. Myöhemmin keväällä on tulossa lisää suoliston hyvistä bakteereista mm. ylipainon ja matkustamisen kannalta.

Raskausajasta lähtien -äidin bakteeriflooran vaikutus vauvaan

Suoliston bakteerikantaa kutsutaan mikrobiomiksi ja se periytyy äidiltä. Syntyvän lapsen bakteerikantaan vaikuttaa mm. synnytystapa, mutta on viitteitä, että jo kohtuaika vaikuttaa sikiön suolistoflooraan. Sikiön suolisto ei ehkä olekaan niin steriili kuin aiemmin on uskottu. Äidin ruokavalio ja terveydentila siis vaikuttavat lapsen bakteeristoon jo odotusaikana. Esimerkiksi Sovijärvi (2017) suosittelee välttämään odotusaikana prosessoituja viljoja, pitkälle käsiteltyä maitoa ja muita teollisesti valmistettuja ruokia. Järkevintä onkin pyrkiä mahdollisimman monipuoliseen ja prosessoimattomaan ruokavalioon. Isolauri (2016) on todennut artikkelissaan myös äidin ylipainon saattavan viitata suoliston mikrobiston epätasapainosta ja näin ollen myös ylipainoinen raskaana oleva tai imettävä äiti voi muokata lapsensa suoliston mikrobikantaa kyseiseen suuntaan.

”Koska varhaisin mikrobikontakti sukeutuu jo ennen syntymää, äidin raskaudenajan terveys, painonkehitys ja ravitsemus ovat keskeisiä lapsen terveyden kannalta. Äidin allergia, ylipaino tai runsas painonnousu muokkaavat äidin mikrobistoa suolistossa ja rintamaidossa tulehdusvasteita käynnistämään, lihavuutta edistävään suuntaan. Äiti siis voi siirtää mikrobiston tasapainon tai epätasapainon lapseensa.” (Isolauri, 2016.)

Raakel Luoto (lue Ylen artikkeli tästä) puolestaan on tehnyt väitöstutkimuksen, jonka mukaan äideille odotusaikana annettujen maitohappobakteerien on todettu myös pienentävän raskausajan diabeteksen riskiä, vähentävän syntyvän vauvan suurikokoisuutta sekä kohentavan vauvan vastustuskykyä. Lapsen myöhemmällä ylipainolla on myös todettu olevan yhteys suoliston maitohappobakteerikantaan. Äidin raskausaikana käyttämän probioottivalmisteen on todettu vaikuttavan etenkin bifidobakteerien siirtymiseen äidiltä vauvalle. Myös  allergia-alttiuteen yhdistetyn bakteerin (Bifidobacterium adolescentiksen) pitoisuuden on todettu vähentyvän suolistossa, kun raskausaikana käytetään maitohappobakteereja.

Odotusaikana kannattaa siis ehdottomasti tukea oman suolistonsa bakteerikantaa, sillä tutkimukset viittaavat sen olevan hyödyllistä (myös) lapsen kannalta.

Näin tuet suolistosi bakteerikantaa jo odotusaikana:

• probioottivalmiste tai muutama valmiste vaihdellen (eri bakteerikantoja) – itsellä käytössä Gefilus, FukoTabs sekä Vivomixx
  • Huomautuksena, FukoTabsit saatu blogin kautta testaukseen -tosin ilman vaatimusta kyseisistä kirjoittamisesta/mainitsemisesta. FukoTabsin probiootit vaikuttavat kuitenkin hyviltä  probiooteilta (useampi kanta ja pitoisuudet), joten ilolla kannustan tutustumaan kyseisiin uusiin Suomessa kehitettyihin probiootteihin.
• hapatetut ruoat osaksi ruokavaliota (hapankaali, hapanporkkana, hapatetut suolakurkut esim. Myrttisen)
• monipuolinen ruokavalio
  • mm. sokeripitoisten tuotteiden välttäminen (pullat, karkit, limsat, leivonnaiset, sokeroidut jogurtit, mehut…)
  • monipuolisesti kasviksia
  • täysjyvätuotteita (kuidut!)
  • mahdollinen kuitulisä (esim. gluteenittomat sokerijuurikashiutaleet)

Synnytystavan ja imetyksen vaikutus vauvan suolistoflooraan

Normaalissa alatiesynnytyksessä vauva altistuu jo synnytyskanavassa äidin bakteereille, keisarinleikkaukseen päädyttäessä ainakin Sovijärvi suosittelee äidin bakteeriflooran hieromista vauvaan ja ihokontaktia mahdollisimman pian, sillä myös ihokontakti vaikuttaa vauvan bakteeriflooran muodostumiseen. Joskaan äidin ihobakteerit ja vaginan bakteerit eivät vastaa toisiaan. Se, mitä Sovijärvi tarkoittaa ihoon hierottavalla bakteeriflooralla, jäi hieman epäselväksi. Toisaalta keisarinleikkauksella syntyneet saavat esimerkiksi alateitse syntyneitä useammin antibiootteja, joka osaltaan vaikuttaa suolistoflooran kehittymiseen.

Vaikka vauvojen suolistofloorat eroavatkin keisarinleikkauksella ja alateitsesyntyneillä toisistaan, tasoittuvat nuo erot vuoden kuluessa. Sektiovauvojen suolistofloora näyttää kuitenkin kehittyvän alateitse syntyneitä hitaammin. Asialle ei kuitenkaan pidä antaa liikaa painoarvoa, koska synnytystapaan ei aina itse pysty vaikuttamaan ja tärkeintä siinä on lapsen turvallinen syntymä. Nämä erot ovat kuitenkin hyvä tiedostaa, jotta pystyy tukemaan sektiovauvan suolisflooran syntyä esim. probioottivalmistein.

Myös imetys muokkaa lapsen bakteerikantaa. Äidinmaito sisältää kaikki lapsen tarvitsemat ravintoaineet, D-vitamiinia lukuunottamatta. Imetetyillä lapsilla on vähemmän suolisto- ja hengitystieinfektioita sekä esimerkiksi astmaa, atopiaa ja diabetestä. Vauvoilla myös kätkytkuoleman riski on pienempi. Imetysaikana äidin on tärkeää kiinnittää huomiota myös omaan ruokavalioonsa ja varmistaa esimerkiksi riittävä tyydyttymättömien rasvahappojen saanti. Täysimetys kuluttaa energiaa n.500kcal/pvä, joten imetyksen onnistumisen kannalta on tärkeää, että äiti syö tarpeeksi ja ravinteikasta ruokaa sekä muistaa juoda. Vesipulloa kannattaakin kantaa mukana.

Koska korvikkeet saattavat muokata lapsen suolistoflooraa jo muutamankin kerran jälkeen, kannattaa synnytystoivelistaan kirjata pyyntö luovutetut äidinmaidon antamisesta korvikkeen sijaan (mikäli mahdollista) jos äiti itse ei jostain syystä (esim. äidille tehtävät toimenpiteet) pysty synnytyksen jälkeen itse imettämään vauvaa.

Suoliston bakteerikanta muuttuu, kun vauva alkaa syödä kiinteitä. Myöhemmin luonnollisesti lapselle tarjottu ruoka on avainasemassa tämän kehittyvän bakteerikannan luomisessa. Äidin maidon ”ihmeaineena” nähdään adiponektiini -hormoni, jolla on tulehdusta ehkäiseviä ominaisuuksia. Taipumus diabetekseen ja ylipainoon näyttääkin kulkevan käsikkäin vähäisen adiponektiinipitoisuuden kanssa. Tutkimuksia kuitenkin tarvitaan kyseisestä lisää.

P

Vauvan suolistoflooraan vaikuttavat siis:

• Odotusaika eli ns.kohtuaika: äidin suolistoflooran tasapaino ja esimerkiksi raskausaikana syödyt antibioottikuurit
• Synnytystapa (alatiesynnytys vs. keisarinleikkaus)
• Äidin synnytyksen aikana saadut antibiootit
• Imetys vs. korvikkeet
• Kiinteiden aloitus: ravinnon laatu
• Annetut probioottivalmisteet

 

Seuraavassa osassa paneudutaan suolistoflooraan enemmän etenkin matkustamisen ja ylipainon kannalta.

 

 

Jos olet raskaana, sinua saattaa kiinnostaa myös nämä:

 

 

 

 

 

Lähteet:

Sovijärvi, O. Yle Akuutti. (2017): Lääkäri: Puhtaasta ravinnosta apu lasten suolisto-oireisiin ;

Frilander, J. Yle Kotimaa. (26.1.2016): Tutkija: Suomessa annetaan liikaa antibiootteja lapsille -suolisto ei kehity normaalisti ;

Isolauri, E. Duodecim. 2016;132(18):1655-61. Voiko lihavuus olla infektiotauti?

Imetyksen tuki ry. Imetyksen huimat hyödyt. 

Kaaria, S. HS: Ylipaino voi johtua elimistön bakteereista -ruokavaliolla voi vaikuttaa.

Kosonen, L. Suolistobakteerit vaikuttavat koko kehoon.

Laatikainen, R. Suolistobakteerien hyvinvointia edistävä ruokavalio. 

Palva, A. Duodecim. 2009;125(6):685-94. Suolistomikrobit ja niiden merkitys terveydelle.

Pitkänen, J. 2015. Vastasyntyneen suolistofloora ja siihen vaikuttavat tekijät. Oulun yliopisto.

Salonen A.  Duodecim. 2013;129(22):2341-8. Ihmisen mikrobiomit.

THL. Syödään yhdessä -ruokasuositukset lapsiperheille. (avautuu pdf-tiedostona)