Tänä vuonna ehdin ennen lintuja, toisin kuin viime vuonna. Toisaalta tänä vuonna asiaa edesauttoikin appiukko, joka kaatoi maalla yhden pihlajan. Ihan vain, jotta saisin halutessani kerätä siitä pihlajanmarjoja.

Yöpakkaset miedontavat pihlajanmarjojen hapanta makua, mutta tuolloin saattaa jo olla liian myöhäistä. Linnut kun voivat ehtiä ensin tai sitten marjojen kunto on jo huono. Päädyinkin hyödyntämään tämän annetun keräysmahdollisuuden ja tekemään marjoista hilloa. En siis siivilöinyt massaa hyytelöksi (miksi tuhlata ravintorikas kuoriosa?) vaan ajoin hillomassan tasaiseksi tehosekoittimella.

Makeutukseen käytin hunajaa. Aika tuhtia ja makeaahan tästä hillosta tuli, mutta se sopii äärettömän hyvin liharuokien kaveriksi viileinä syyspäivinä -kylmistä talvipakkaspäivistä puhumattakaan.

Pihlajanmarjat sisältävät paljon C-vitamiinia (n.98mg/100g!), karotenoideja sekä flavonoideja. Niissä on myös K-vitamiinia, kaliumia, magnesiumia sekä kuitua. Metsään näitäkään luonnonmarjoja ei siis kannata jättää. Toisaalta mielestäni on vähän turhaa ostaa kalliilla ulkomaisia ”supermarjoja” ennenkuin on hyödyntänyt Suomen luonnon tarjoamat marjat monipuolisesti. Näitä syötäviä marjoja on nimittäin paljon.

Jos pihlajanmarjojen suuren C-vitamiinipitoisuuden haluaa taata, kannattaa pihlajanmarjat kuivattaa kokonaisina huoneenlämmössä tai miedossa lämmössä uunissa tai kasvikuivurissa. Kuumentaminen nimittäin hajottaa C-vitamiinia.

Pihlajanmarjahillo

15dl perattuja pihlajanmarjoja
1,5dl vettä
800g hunajaa

1. (Laita hillopurkit ja niiden kannet sekä mahdolliset tiivisteet likoamaan edeltävänä päivänä veteen. Pese ne seuraavana päivänä huolellisesti astianpesuaineella.)
2. Perkaa pihlajanmarjat kattilaan. Mittaa joukkoon vesi. Anna kiehua hetki, jotta marjat pehmenevät. Sekoita välillä.
3. Siirrä marjat ja jäljellä oleva vesi tehosekoittimen kulhoon. Aja massa tasaiseksi. Kaada seos takaisin kattilaan.
4. Mittaa joukkoon hunaja. Kuumenna sekoittaen, kunnes hunaja on sulanut hillopohjan joukkoon.
5. Kuumenna uuni 125°C:n. Kääri kuivat hillopurkit sanomalehtipapereihin ja laita uuniin 15 minuutiksi. Keitä kansia ja tiivisteitä n.10 minuuttia kiehuvassa vedessä. Voit pitää lasipurkkeja pidempäänkin uunissa, jos hillosi ei ole vielä valmista 15 minuutin päästä.
6. Anna kiehua miedolla lämmöllä välillä sekoittaen, kunnes riittävä määrä nestettä on haihtunut. Itselleni jäi vähän reilu litra hilloa. Voit testata hillon paksuuden laittamalla teelusikallisen hilloa lautasen päälle, siirtää lautasen jääkaappiin ja katsoa millaista hillo on koostumukseltaan jäähdyttyään. Jos hillo on mielestäsi vielä liian löysää, keitä massaa vielä hetki lisää.
7. Kaada kuuma hillo juuri uunista otettuihin, kuumiin lasipurkkeihin. Täytä purkit piripintaan asti. Kierrä kansi kiinni. Hillopurkin jäähtyessä, muodostuu alipaine, joka imaisee hillopurkin kannen tiiviisti kiinni (= kannen ”keskus” ei jää napsumaan ylösalas).

Jos tarvitset lisäneuvoja hillopurkkien puhdistukseen tai haluat kurkata vaihtoehtoisia tapoja, kannattaa tietoa hakea esimerkiksi täältä. Martoilla on myös oma kattava säilöntäosionsa täällä.

Nyt siis valmistamaan niiden kirpakoitten syys- ja talvipäivien varalle happamanmakeaa pihlajanmarjahilloa! Ja säilömään samalla viimeisiä kesän vitamiineja talteen.