Elo-syyskuu on sadonkorjuuaikaa. Meillä on ollut yleensä kesällä kasvamassa lehtikaalia, joka viihtyy hyvin Suomen kesässä eikä ole kovin kylmänarka. Lehtikaalit voikin pakastaa sellaisenaan tai käyttää muiden kasvisten tapaan ruokaan. Niistä tehdyt sipsit ovat myös kätevä tapa käyttää lehtikaalia ja meillä ainakin myös taapero napsii niitä innolla. Tämä kypsennystapa onkin myös herkkävatsaiselle parempi vaihtoehto. Lehtikaalia kannattaa muhennosten ja pataruokien ohella koittaa myös keiton joukossa.

Mustakaali (palmukaali) on lehtikaalin sukulainen ja sitä pystyy käyttämään lehtikaalin tavoin. Tänä kesänä meidän kasvatuslaatikossa onkin kasvanut lehtikaalin sijaan sen tummempaa Italian serkkua, mustakaalia.

Lehti- ja mustakaalit ovat molemmat tummia lehtivihreitä, jotka sisältävät paljon antioksidantteja ja C-vitamiinia. Kannattaa muistaa, että niissä on myös oksaalihappoa, joka sitoo kalsiumia. Oksaalihappoahan oli myös raparperissa, mangoldissa ja pinaatissa. Lehtikaali (kuten muutkin kaalikasvit) imevät maaperästä herkästi ravinteita, mutta myös ympäristömyrkkyjä ja torjunta-aineita. Siksi ulkomaalaisen lehtikaalin olisi hyvä olla luomua.

Lehtikaali- ja mustakaalisipsit palavat herkästi uunissa, joten niitä kannattaa vahtia tiuhaan. Huuhtele ja kuivaa lehdet ennen käyttöä. Suolaa kannattaa lisäillä myös hyvin maltillisesti, koska sitä lisää helposti liikaa. Itse suosimme sormisuolaa, jota saa helposti murennettua kaalinlehtien joukkoon.

Jos et siis ole vielä kertaakaan tehnyt näitä ravintorikkaita lehtikaali- tai mustakaalisipsejä, niin tänä syksynä ne kannattaa ehdottomasti testata. Äärettömän helppo tapa saada ravintoaineita niin itselle kuin myös lapsille.