Pensasmustikka vs. metsämustikka

Ennen kuin heinäkuun loppupuoliskolla alkaa kypsyä metsämustikkaa, saa nyt kaupoista ostettua pensasmustikkaa. Mustikka on muuten yksi harvoista ihmisravinnoksi sopivista, luontaisesti sinisistä ruoka-aineista.

Metsämustikka ja pensasmustikka ovat toisilleen sukua. Pensasmustikka on myös alunperin kasvanut villinä Kanadan mustikkana aina 1920-luvulle asti. Tämän jälkeen alkoi sen kaupallinen tuotanto. Pohjoismainen metsämustikka on usein mielletty tummemman värinsä ansiosta pohjoisamerikkalaista pensasmustikkaa tehokkaammaksi marjaksi.

Rakenteellisesti pensasmustikka säilyttää paremmin muotonsa kuin metsämustikka ja sopii siten paremmin koristemarjaksi ruokiin. Myös saatavuus alkaa metsämustikkaa aiemmin jo näin keväällä.

Molemmissa mustikoissa on paljon sinisen värin antavia antosyaaneja (antioksidantti), jotka keskittyvät molemmissa mustikoissa kuoreen. Metsämustikan hedelmälihassa on enemmän antosyaaneja kuin pensasmustikan hedelmälihassa, toisaalta pensasmustikan kuoressa on lajikkeesta riippuen metsämustikkaa enemmän antosyaaneja. Kokonaisvaltaisesti metsämustikassa on kuitenkin enemmän (noin x4) sekä monipuolisemmin eri antosyaanityyppejä kuin viljellyssä pensasmustikassa. Molemmissa marjoissa tämä useamman flavonoidin yhdistelmä muodostaakin vahvemman vaikutuksen kuin yksittäiset flavonoidit.

Metsämustikka

Metsämustikka sisältää C- ja E-vitamiineja sekä on hyvä ravintokuidun lähde. Sitä on käytetty pitkään kansanlääkinnässä erilaisten sairauksien ennaltaehkäisyyn sekä hoitoon (esim. vatsatautiin kuivattuja mustikoita ja mustikkakeittoa) ja mustikan lehtiteellä (ohje alla) on hoidettu esimerkiksi diabetesta ja vahvistettu virtsarakkoa. Mustikka ja sen sisältämät antosyaanit ovat vahvoja antioksidantteja ja ne on liitetty etenkin silmien terveydelle hyviksi mm. parantamalla hämäränäköä. Niiden uskotaan myös alentavan verenpainetta ja parantavan veren virtausta etenkin hiussuonissa.

C- ja E- vitamiineja, kuitua
Käytetty kasvilääkinnässä pitkään
Verenpaineen alentaminen ja verenvirtauksen parantaminen hiusverisuonissa
Lehtiteellä hoidettu diabetesta ja vahvistettu virtsarakkoa

Pensasmustikka

Pensasmustikat ovat erinomaisia C- ja K-vitamiinin, kuidun sekä magnaanin lähteitä. Antioksidatiivisista flavonoideista esille voisi nostaa antosyaanien lisäksi myös kämferolin sekä stilbeenin. Kämferolin on joissakin tutkimuksissa todettu alentavan keuhkosyövän riskiä tupakoitsijoilla. Pensasmustikan (lajikkeena vaccinium corymbosum) syöminen ei kuitenkaan esimerkiksi tässä suppeassa tutkimuksessa (Del Bo´ et al.,2016) 300g annoksena vaikuttanut tähän, vaan hyödyt onkin todettu nimenomaan antosyaanivalmisteena annettuna (kuten kämferoli, eng.kaempferol). Ongelmana onkin varsinaisilla mustikoilla tehtyjen tutkimusten vähyys. Pensasmustikan on todettu myös vähentävän ahdistusta, masennusta ja tulehduksia. Stilbeenin (pterostilbeenin) on arveltu myös ehkäisevän syöpää, etenkin paksusuolensyöpää. Samaan stilbeenien ”sukuun” kuuluvaa resveratrolia esiintyy myös viinirypäleissä.

C- ja K-vitamiineja, magnaania
Säilyttää rakenteensa metsämustikkaa paremmin (=koristemarja)
Kämferolin todettu alentavan keuhosyövän riskiä tupakoitsijoilla (antosyaanivalmiste vs. pensasmustikat)
Todettu vähentävän ahdistusta, masennusta ja tulehduksia
Stilbeenin arveltu ehkäisevän syöpää

Vaikka tutkimuksia mustikoilla toteutettuna on vähän, ei näiden hyötyjä voi silti väheksyä. Tutkimukset antavat viitteitä mustikoiden ainesosien monista terheyshyödyistä. Marjoina ja vähän prosessoituina valmisteina ne varmasti vaikuttavat vielä moninaisemmin kuin prosessoituina ja puhdistettuina lisäravinteina.

Mustikan terveysvaikutuksiin verrattuun kanadalaiseen saskatooniin eli marjatuomipihlajaan (ruusukasvi, koristepensas) kannattaa myös tutustua. Se säilyttää koostumuksensa myös kypsentäessä. Saskatoonia pystyy viljelemään Suomessa ja tutkimusten mukaan sen syönti ehkäisee mm.rasvan kiinnittymistä rasvakudokseen ja määrättyjen syöpäsolujen kasvua. Sen sanotaan myös sisältävän tuplasti enemmän kuitua, kolminkertaisesti kaliumia ja hieman enemmän C-vitamiinia sekä proteiinia kuin mustikka.

Loppuun vielä mustikanlehtiteen ohje.