Nyt on hyvä aika kerätä nuorien nokkosen versoja ruoaksi. Keräysaikaa voi pidentää niittämällä nokkospuskat pariin otteeseen kesän aikana. Rohtona käytetään kukintansa aloittanutta versoa, lehtiä, siemeniä ja juurta.

 Nokkonen napakasti:

• Ruoaksi
  • C-vitamiinia ja kalsiumia, kaliumia, piitä sekä rautaa
  • Pinaatin tavoin (ryöpättävä)
• Rohtona
  • Lisää virtsaneritystä ja kuona-aineiden poistumista
  • Edistää ruoansulatusvaivoja
  • Käytetty lääkkeenä nivelvaivoihin, joihinkin ihosairauksiin sekä virtsatietulehdukseen
  • Ulkoisesti esim. kylvyissä
• Kerääminen
  • Ruoaksi: alle 10cm mittaisina ennen kukintaa
  • Kuivattavaksi: kukinnan alkaessa
  • Ei typpipitoisesta maasta

 

Ravinnoksi villivihanneksena eli hortona

Nokkosen nuoret lehdet sisältävät runsaasti C-vitamiinia (viisinkertaisesti appelsiiniin verrattuna) ja kalsiumia (kolminkertaisesti maitoon verrattuna), kaliumia, piitä sekä rautaa (seitsenkertaisesti pinaattiin verrattuna). Niitä kannattaa kerätä vihannekseksi alle 10cm mittaisista nokkosista ja kuivattavaksi tarkoitettuja lehtiä kukinnan alkaessa. Nokkosta voi käyttää ruoanlaitossa pinaatin tavoin esim. keittoihin, lisukevihannekseksi tai teenä. Vanhemmiten nokkoskasveihin muodostuu kalsiumoksalaattikiteitä eikä nokkosia tulisi myöskään kerätä ruoaksi komposteista tai lantalan läheltä, koska ne keräävät itseensä nitraattia typpipitoisesta maasta. Samasta syystä typpilannoitetta ei käytetä myöskään esimerkiksi pinaatille, rucolalle, mangoldille sekä lehtisalaatille.

Nokkosia kerätessä kannattaa käyttää suojakäsineitä ja lehdet tulee ryöpätä kuumassa vedessä ennen ruoanlaittoa.

Rohdoksi

Nokkonen on perinteinen verenpuhdistusrohto, sillä se lisää lievästi virtsaneritystä ja siten kuona-aineiden poistumista elimistöstä. Nokkosta on pidetty hyvän, virkeän kunnon ja vastustuskyvyn lisääjänä. Sitä on käytetty perinteisesti reuman ja kasvainsairauksien tukihoitona. Nokkosta käytetään lääkkeeksi nivelvaivoihin ja joihinkin ihosairauksiin sekä hoitamaan virtsatietulehdusta. Nokkosta on käytetty myös estämään eturauhasen liikakasvua ja se voikin helpottaa erutauhasvaivoihin liittyviä virtsaamisvaivoja. Nokkonen edistää myös ruoansulatusvaivoja normalisoimalla suolen toimintaa sekä irrottaa limaa hengitysteistä. Nokkosta onkin käytetty myös allergian hoitoon.

Ulkoisesti esim. kylvyissä ja hiustenhuuhteluvesissä käytettynä sen on uskottu lisäävän ihon pintaverenkiertoa ja siten auttavan esimerkiksi reumaan ja lihaskipuihin, ihottumiin ja mustelmiin sekä poistavan hilsettä ja estävän kaljuuntumista.

Keskustele nokkosen lääkinnällisestä käytöstä asiantuntijan kanssa, äläkä käytä nokkosta rohtona, jos olet raskaana tai imetät.

 

Puutarhanhoitoon
(ohjeet Siltala, M: Keittiötarhan 3 vuodenaikaa -vinkkejä ja vertaistukea vihertarhurille)

Nokkosvesi tuholaistorjuntaan:

1. Lisää ämpärilliseen nokkosenversoja vettä niin, että astia tulee täyteen.
2. Anna seoksen seistä pari vuorokautta.
3. Siilaa nokkosvesi
4. Ruiskuta kasvien lehdille laimentamattomana.

Nokkoskäyte lannoitteeksi: Toimi kuten edellä, mutta anna seoksen tekeytyä välillä sekoittaen n.2viikkoa. Siilaa. Laimenna valmis käyte vedellä 1:10:een. Kastele kasveja tyvelle.

Myöhemmin kesällä nokkosen lehtiä voi käyttää myös nokkosvetenä lannoitteena tai kompostiaineksena. Nokkosvesi torjuu myös kirvoja sekä voi auttaa kasvien lehdillä esiintyviin home- ja sienitauteihin. Nokkosta on käytetty jo pitkään kestävyytensä ansiosta kuitukasvina esimerkiksi kalanverkkojen ja tekstiilien raaka-aineena.

 

Lähteitä: Keittiötarhan 3 vuodenaikaa -Vinkkejä ja vertaistukea vihertarhurille (Siltala, M.), Luontoäidin kotiapteekki, kasvilääkintä ja luontaishoidot (Raipala-Cormier, V.), Yrttien kiehtova maailma (Valitut palat)

Tutkimuksia: Allkanjari & Vitalone, 2015; Mohammadi et al. ,2016; Krzeski et al., 1993 ; Burkova et al., 2011