”Life is just a bowl of cherries” Lew Brown.

Vielä ehtii tankata kirsikoita! Kirsikoilla on nimittäin useita terveysvaikutuksia niiden sisältämien fytokemikaalien ansiosta. Antosyaanirikkaat ruoat näyttävät tutkimuksien valossa edistävän terveyttä ja ehkäisevän useita sairauksia. Ne saattavat myös parantaa unenlaatua ja auttavan uniongelmissa.

Kirsikkalajikkeita on yli 1000. Näistä imeläkirsikkalajeja on kolme kertaa enemmän kuin hapankirsikkalajikkeita. Suurimmat hyödyt saat syömällä kirsikat tuoreena, jolloin niiden C-vitamiini säilyy parhaiten. C-vitamiini ei nimittäin kestä kuumennusta kovinkaan hyvin.

Kirsikat napakasti

• Imeläkirsikat (eng. sweet cherry)
  • paljon C-vitamiinia, kuitua ja kaliumia
  • sisältävät myös kuparia ja magnaania
• Hapankirsikat (eng. tart cherry)
  • paljon A- ja C-vitamiinia sekä kuitua
  • sisältävät myös kaliumia, kuparia ja magnaania
  • tulehduksen vastaisuus (rutiini)
  • saattaa
    • auttaa metabolisen oireyhtymän (MBO) oireisiin ja kehittymiseen
    • ehkäistä migreeniä/päänsärkyä
    • vähentää lihaskipua
  • mehu näyttää ehkäisevän ainakin ikäihmisillä oksidatiivista stressiä
  • PPAR-agonistit
• Sisältävät antosyaaniinia sekä muita flavonoideja
• Sisältävät seitsemää fenolia (fenoliyhdisteet ovat vahvoja antioksidantteja), jotka auttavat useiden sairauksien ehkäisyssä
• Todettu ehkäisevän mm. kihtikohtausta, laskevan verensokeria diabeetikoilla ja parantavan unenlaatua (melatoniini)

 

Kirsikat laajemmin

Kirsikoiden ja etenkin hapan kirsikoiden terveysvaikutuksia on tutkittu paljon. Jälleen kuitenkin osa tutkimuksista on hyvin suppeita tai eläinkokeilla tehtyjä, joten ne antavat vain viitteitä mahdollisista hyödyistä. Ja kuten aina, tulokset ovat ristiriitaisia. Osassa tutkimuksista käytetään myös kirsikkatiivisteitä, -mehua tai erilaisia valmisteita varsinaisten kirsikoiden sijaan. Tiivisteissä on luonnollisesti paljon ”tiiviimmin” vaikuttavia aineita kuin tuoreissa kirsikoissa. Tällöin vaikutuksia voidaankin lähinnä arvioida niiden sisältämien ainesosien (kuten antosyaanien) näkökulmasta. Antosyaanirikkaat ruoat nähdään yleisesti terveyttä edistävinä. Kirsikoiden on myös todettu sisältävän seitsemää fenolia, joiden on todettu ehkäisevän erilaisia sairauksia.

Imeläkirsikat sisältävät runsaasti  C-vitamiinia, kuitua sekä kaliumia. Ne ovat myös hyviä kuparin ja magnaanin lähteitä. Hapankirsikat puolestaan sisältävät lisäksi A-vitamiinia ja imeläkirsikoita vähemmän kaliumia. Runsaasti kaliumia ravinnosta saavien riski aivoinfarktiin näyttää olevan muita pienempi.

Kirsikoissa, etenkin hapankirsikoissa, on paljon melatoniinia ja merkittäviä määriä flavonoideja, kuten useimmissa vahvan värisissä marjoissa. Kirsikoiden onkin todettu auttavan mm. kihtikohtauksien ehkäisyssä ja parantavan unenlaatua. Unenlaatua parantavia hyötyjä ollaan saatu etenkin ikääntyvillä ihmisillä, mutta tutkimuksien valossa uniongelmista kärsivän kannattanee testata esim. hapankirsikkamehun vaikutusta nukkumiseen. Joidenkin asiantuntijoiden mukaan 3,5dl mehua päivässä olisi riittävä määrä.

Hapankirsikoiden on todettu ehkäisevä ikäihmisillä oksidatiivista stressiä sekä auttavan eläinkokeiden perusteella metabolisen oireyhtymän (korkea verenpaine, korkea kolesteroli sekä insuliini) hoidossa. Vaikutuksia päänsäryn tai migreenin ehkäisyssä tutkitaan, koska eläinkokeissa on saatu viitteitä tehosta. Vaikuttavana aineena saattaa olla kirsikoiden sisältämä kalium. Hapankirsikat näyttävät myös ehkäisevän ja vähentävän  lihaskipua ainakin pitkän matkan juoksijoilla.

Hapankirsikoiden sisältämän rutiinin (fytokemikaali) on todettu olevan voimakas tulehduksenvastainen tekijä. Tulehduksilla puolestaan on merkittävä rooli esimerkiksi sydän- ja verisuonitaudeissa tai nivelreumassa. Hapankirsikoiden syömisen onkin todettu aktivoivan PPAR -agonisteja, jotka puolestaan ehkäisevät esim. nivelrikon kannalta tärkeitä tulehdustekijöitä elimistössä. Tärkeässä roolissa arvellaankin olevan kirsikoiden sisältämien antosyaanien.

Nyt siis nauttimaan vielä kirsikoista ja keräämään nämä terveyshyödyt talteen 😉

 

 

 

Tutkimuksia: Zhang et all. 2012; Seeram et all. 2001; Traustadòttir et all. 2009; Zeng et all. 2014; Garrido et all. 2013; Zhao et all. 2013; Howatson et all. 2012; Mc Cune et all. 2011; Kuehl et all. 2010;

Muita lähteitä: Michiganin yliopiston artikkeli hapankirsikoista; ScienceDaily: Hapankirsikoiden PPAR agonisteista; Duodecim: Nivelrikko (PPAR); Tampereen yliopisto, Paukkerin Erja-Leena: PPAR-agonistien vaikutukset makrofagien aktivaatioon