Otsikossahan se oikeastaan tuli. Kaikki olennainen.

”Sisältää proteiinia”, proteiinipatukka, proteiinirahka, proteiinijauhe, proteiinimaito…

Missä vaiheessa proteiinista on tullut terveysruoka-aine, jota kauhotaan kaksin käsin? Parempi, mitä enemmän saadaan.

Vai onko?

Proteiinit muodostuvat aminohapoista ja ovat elimistön kudosrakenteiden ja toimintojen (esim. hormonit, verenhyytyminen jne.)  kannalta tärkeitä. Tärkeää on myös saada riittävästi välttämättömiä aminohappoja, joita kehomme ei pysty valmistamaan itse ilman, että saamme niitä ravinnosta. Tästä syystä esim. vegaanien tulee kiinnittää erityishuomiota juuri proteiinin laatuun eli syödä proteiinin lähteitä monipuolisesti (kuten kyllä sekasyöjänkin, mutta proteiinien kannalta ei niin merkittävää).

Proteiinit sisältävät kuitenkin mm.typpeä, joka sekin on hyvä sekä huono asia. Kuten pitkälti kaikki mistä väännetään (turhaan). Maksan ja munuaisten pitää poistaa typpi, joten hyvin suuret proteiinimäärät rasittavat munuaisia. Typpitasapaino on kuitenkin tärkeää, jotta elimistö ei pura omia kudoksiaan aminohappojen tarpeessa. Typpitasapainon ollessa positiivinen, esim. lihaskudosta rakentuu enemmän kuin hajoaa. Ruoasta pitää siis saada riittävästi (toistan, riittävästi) proteiineja typpitasapainon säilyttämiseen. Kuitenkin suomalaiset saavat keskimäärin suositusten mukaiset määrät proteiinia ilman, että kiinnittävät siihen erityishuomiota.

Juha Hulmi toteaa Lihastohtori -blogissaan:

”Aktiivisesti liikkuvan lihaskasvuun tähtäävän ihmisen proteiinintarve on n. 1,4-1,8 g / painokilo proteiineja ja suuremmasta proteiininsaannista yli jääneet proteiinit käytetään lähinnä energiaksi, ei lihasten rakennusaineiksi.”

Näin.

Hulmi myös painottaa, että lihaskasvuun tähtäävässä harjoittelussa olennaisempaa on syödä proteiinipitoista noin tunnin sisällä harjoittelusta. Ja huom, sen ei tarvitse olla proteiinijauhe. Etenkin heralla (maidon proteiini) on paikkansa nopeamman palautumisen kannalta, mutta se ei ole välttämätön. Lihas kasvaa siis ilmankin maitoa tai maitotuotteita (Trust me!!). Jos kuitenkin palautusjuoma kiinnostaa sinua enemmän, olen kirjoittanut kyseisestä aiemmin täällä. Itselläni ei tällä hetkellä ole käytössä varsinaista palautusjuomaa vaan otan aminohappoja puhtaasti mentaalisista syistä 😉

Painonpudotuksen yhteydessä sensijaan kannattaa kiinnittää huomiota proteiininsaantiin. Sillä typpitasapainon saavuttamiseen tarvitaan enemmän energiaa energiansaannin ollessa niukkaa. Tuolloinkin proteiinin osuus kokonaisenergiansaannista tulisi olla (vain) 20-25%.

Miksi sitten kehonrakentajat syövät suuria proteiinimääriä? Yksi syy saattaa olla, että halutaan vain varmistaa lihaksia rakentava anabolinen tila. Koska lihasten rakentaminen on usein ykkösprioriteetti. Toinen syy mikä kannattaa ainakin kovalla kilpailutasolla ottaa huomioon, on anabolisten aineiden käyttö, joka lisää proteiinintarvetta.

Toki muissakin kilpaurheilulajeissa liikutaan ääripäissä tulosten maksimoimiseksi ja proteiinimäärät saattavat vaihdella suurestikin. Kilpaurheilu on kuitenkin KILPAurheilua. Työtä, jossa harjoitellaan päivän aikana useita kertoja. Eli täysin eri asia kuin peruspunttaaja ja arkiliikkuja. Et siis tarvitse proteiinirahkaa (voi kyllä, PROTEIINIrahka), -vanukasta tai -jauheita arkielämässäsi. Paljon paljon järkevämpää olisi syödä kunnon ruokaa säännöllisesti. Vaikka se vaatii enemmän vaivaa kuin jauheen sekoittaminen veteen.

Se mistä meidän pitäisi olla perusväestönä huolissaan, on kasvisten ja marjojen syönti. Niissä jäämme alle jo ennestäänkin pienen 500g päiväannoksen. Näin myös kuidunsaanti jää keskimäärin suositusten alle.  Jos sinua kiinnostaa kuinka vähän 100g kasviksia/hedelmiä/marjoja oikeasti on, kurkkaa tämä aiempi postaus.

Sinua saattavat myös kiinnostaa:

• Kielletty kiehtoo -makroravinteita vai suuria linjoja?
• Palautusjuomat ja proteiinijauheet -mitä, miksi, milloin?
• ”Puhtaan ruokavalion likainen puoli” -vai miten se itseasiassa nyt menikään?
• ”Sateenkaari päivässä” -värien merkitys kasviksissa, hedelmissä ja marjoissa
• Puoli kiloa päivässä kasviksia, hedelmiä ja marjoja -miltä näyttää 100g?