Eilen, 11.4., vietettiin suomalaisten ylikulutuspäivää. Sopivasti Hullujen Päivien -aloituspäivänä 😉 Luonnonvarojen kulutuksemme on siis aivan liian suurta.

Lähiaikoina mielessäni onkin pyörinyt paljon ajatuksia ekologiaan liittyen. Luonnonkosmetiikkaan vähitellen siirtyminen ja ruoaksi kasvatettevien eläinten hyvinvointi. Luomu- ja riistalihan suosiminen. Niin ekologisesti kuin ravitsemuksellisestikin.

Toisaalta sekatavarakirppareilla käymisen myötä olen alkanut pohtia olisiko mahdollista ostaa kaikki kirppareilta. Tai ainakin lähes kaikki.

Tähän kevääseen asti olemme pitkälti ostaneet kirppiksiltä vain lastenvaatteita ja -tarvikkeita. Joskus satunnaisesti mukaan on tarttunut kuvausastioita tai jokin vaate. Mutta muuten tavarat on ostettu pääasiassa uutena. Aivan järjettömän hölmöä.

Perustelen hieman, miksi turhauttaa.

Nykyisin tuntuu, että kestäviä esineitä ja tavaroita ei enää löydä. Kertakäyttökulttuuri tuntuu hiipineen ihan kaikkeen. Luojan kiitos esim. biohajoavia astioita on alettu valmistaa ja esimerkiksi patjoja on saatavilla täysin kompostoituvina (ja vielä suomalaisella valmistajalla!). Enää ei siis tarvitse valita muovia sisältäviä vaihtoehtoja.

Siihen on kuitenkin syynsä, miksi osa vanhuksista pesee pyykkinsä vielä ikivanhoilla pesukoneilla. Syynsä, miksi itse olemme ostaneet useamman pesukoneen. Ja se harmittaa. Suurten yritysten pitäisi tulla mukaan tähän ekologiseen linjaukseen. Valmistaa kestävää tavaraa.

Lasia ja keramiikkaa, astioita ja tavaraa on vinot pinot kirpputoreilla. Uusia kankaita, joista ei sitten tullutkaan ommeltua mitään. Lasiastioita, jotka ovat kestäneet kymmeniä vuosia. Käytännössä ikuisia ruoanvalmistusastioita. Valaisimia ja sisustustavaraa. Lapsille pelejä ja leluja. Ja järjettömät kasat vaatteita. Lapsemme kulkevatkin pääasiassa kirpputoreilta hankituissa vaatteissa -eikä sitä todellakaan huomaa päällepäin.

Olenkin ajatellut aloittavani pienimuotoisen kokeilun. Testaan, pystynkö hankkimaan tämän vuoden aikana ”tarvittavat” pääasiassa kirpputoreilta. Joskaan elektroniikkaa en käytettynä osta, mutta muut käyttötavarat.

Kirpputorilta on lähiaikoina tarttunut mukaan mm. surullisen näköinen, ruostunut valurautainen lettupannu (5€). Kyseisestä sai hiomalla ja rasvapoltolla uuden veroisen.

Orthexin kestokasteluruukkuja useampi (n.1€/kpl). Riihimäen lasikannu (3€). Kivi tuikkukippoja (n.5€/kpl). Lastenvaatetta (0,5-4€/kpl). Pannunalusia pari (0,50€/kpl). Näiden kuvassa olevien lisäksi Iittalan kastehelmiastioita (jälkiruokakulhoja ja lasinalusia), Pentikin maitokannu, Lumi kermakko, Flora jälkiruokamaljoja, Cumulus maljakko ja muutamia vanhoja astioita maljakoiksi ja muille hajanaisille tavaroille. Sisustukseen. Muutama peli ja kirja lapsille.

Olen todennut, että astiaston saisi ihan hyvin kokoon kirpputoreilta. Toki kyseinen vaatii kärsivällisyyttä ja kiertelyä, mutta toisaalta se tekee keräämisestä myös jännittävämpää.

Kaikkea saa, kun suostuu maksamaan. Eli rajansa kaikella ja kirpputoreilla on myös paljon myynnissä tavaraa järjettömään ylihintaan. Hintatietoinen kannattaa siis sielläkin olla.  Mutta ekologisesti ajatus kiehtoo. Se, että tavaraa kierrätetään eikä heitetä pois tai osteta uutena. Eli jollain asteella olen valmis maksamaan käytetystä tavarasta hieman kovempaakin hintaa, koska ajattelen kierrätyksen olevan järkevämpää kuin tavaran roskiin heittämisen.

Se miksi yllä olevassa kuvassa on myös kasa lappuja sekä vaippa, on että haluan vinkata teille muutaman pienen ekoteon.

Näistä ensimmäinen saattaa huvittaa, mutta kyllä. Leikkaan postiluukusta tipahtavista kirjekuorista ja toiselta puolelta valkoisista papereista kauppalappuja kasan odottamaan käyttöä. Ja kyllä, olen joskus pessyt myös pieniä muovipusseja tiskikaappiin kuivumaan -tästä kuitenkin luovuin lasten myötä 😉

Vaipan puolestani haluan vinkata teille, koska kestovaippailun lisäksi on myös toinen ekologisempi vaippavaihtoehto. Osin maissista valmistetut Naty vaipat. Kyseisistä vinkkasikin jo aiemmin tässä postauksessa.

Itse en ole jaksanut kuopuksen kanssa juurikaan kestoilla. Osittain, koska esikoiselle sopineet vaipat olivatkin huonon mallisia tytöllämme. Olemmekin siis käyttäneet pikälti Naty -vaippoja.

Nämä vaipat eivät ole 100%:sti biohajoavia, mutta niissä käytetään maissia sekä klooritonta puumassaa (imukykyä) sekä klooritonta selluloosaa. Parempi vaihtoehto siis muovisille kertiksille. Toki kestovaipat olisivat ekologisempia.

Kuvissa näkyvä mattokin on muuten kierrätettyä. Finlaysonin tuotantoa ja valmistettu heidän keräämistään vanhoista lakanoista.

Sydämeni hypähti onnesta, kun esikoiseni osoitti kaupassa heviosastolla biopusseja ”Mami, tämä maatuu?”. Kyllä rakas. Se maatuu.

Ja muuten, vaikka sekajätteet menevät monissa paikkaa polttoon, kannattaa biojätteet silti erotella erikseen, koska biojäte on vesipitoista ja sen lämpöarvo on huono. Eli ei ole samantekevää mihin lootaan ne kuorimisroippeet nakkaa.

Onko sinulla jotain pieniä ekotekoja arjessa? Kierrätättekö? Entä käytkö kirpputoreilla?