Edellisessä tekstissä paneuduttiin syvemmin keliakian, vilja-allergian sekä yliherkkyyden ja etenkin gluteeniyliherkkyyden eroihin. Nyt on luvassa tarkemmin ärtyvän suolen oireyhtymästä (IBS =irritable bowle syndrome) sekä sen hoitoon kehitetystä FODMAP -ruokavaliosta.

FODMAP -ruokavalio kyseenalaistaa ns. gluteeniyliherkkyyden ilman keliakiaa, koska:

P

Tämä teksti kannattaa lukea etenkin, jos sinusta tuntuu, että vatsasi ärtyy purukumin tai sokerittomien pastillien syömisestä. Tai  vesimeloni, sipuli, palkokasvit ja/tai gluteenipitoiset viljat (vehnä, ohra, ruis) aiheuttavat oirehdintaa. Koska kaikissa näissä on FODMAP -yhdisteitä.

p

Ärtyvän suolen oireyhtymä eli IBS

Ärtyvän suolen oireyhtymässä mielenkiintoista on, että vaikka kyseisen on todettu olevan hyvin yleinen vaiva (10-20% väestöstä tai jopa 20-40%:lla), ei häiriintyneelle suolen toiminnalle ole löytynyt mitään syytä.

Ärtyvän suolen oireyhtymä on naisilla yleisempi kuin miehillä eikä se Duodecimin mukaan ole vaarallinen. Sitä kuvataan ”ominaisuutena” ennemmin kuin sairautena. Niinpä kyseinen on kuitattu ”toiminnallinen vatsavaiva” nimellä. Toiminnallisiin vatsavaivoihin kuuluvat myös toiminnallinen ummetus ja ripuli sekä toiminnalliset ylävatsavaivat (dyspepsia). Ärtyvän suolen oireyhtymä on näistä toki yleisin diagnoosi.

Toisaalta Haavisto (2016) esittää ärtyvän suolen oireyhtymän diagnoosia annettavan helposti, jolloin tilastot vaivan yleisyydestä saattavat vääristyä. Hän viittaa tutkimukseen (Habba, SF. 2011), jossa 303:n potilaan tutkimuksessa 98% ripulipainotteisen ärtyneen paksusuolen diagnoosin saaneilta löytyi jokin muu oireita selittävä sairaus kuten sappihapon tuotannossa poikkeavuuksia. Tämän vuoksi onkin tärkeää sulkea pois keliakian mahdollisuus ja esimerkiksi munasarjasyöpä, Crohnin tauti, tulehdukselliset suolistosairaudet sekä suolistoinfektiot.

Ongelmana kuitenkin on, että esimerkiksi keliakia testataan usein verestä ja jos kyseisessä ei vasta-aineita havaita, ei suolistosta välttämättä oteta koepalaa. Suolisto-oirehdinnalle on paljon syitä stressistä ruokavalioon ja vakavampiin sairauksiin. Tällöin diagnoosi tehdään useimmiten sairauksia poissulkemalla. Tämä tekeekin ratkaisun etsimisestä usein turhauttavaa apua etsivän kannalta.

P

P

Ärtyvän suolen oireyhtymän syyt

Ärtyvän suolen oireyhtymään johtavia syitä ei vielä tiedetä tarkkaan, mutta Putkonen (2016) esittää ärtyvän suolen oireyhtymän syntyyn vaikuttavan useiden eri tekijöiden kuten:

• mahalaukun ja suoliston motoriset häiriöt
• suolenseinämän ja limakalvon vauriot > lisäävät suolen seinämän läpäisevyyttä ja siten elimistöön pääsee pilkkoutumattomia yhdisteitä > käynnistää immuunipuolustuksen
• oireyhtymää sairastavilla on selvästi erilainen suolen mikrobisto kuin terveillä (vaikuttavat perimä, ruokavalio, stressi, suolistosairaudet, antibioottikuurit)
• kiire, stressi, väsymys vaikuttavat suoliston toimintaan
• mahatautiin sairastuminen lisää riskiä sairastua

Ärtyvästä paksusuolesta kärsivillä saattaa olla myös ruoka-aineallergioita. Jotkut tutkimukset puoltavat IgE-välitteisiä allergioita (Mekkel, G. et.al. 2005) kun toiset IgG4 -välitteisiä (Zar, S. Benson, MJ. Kumar , D.2005.)

P

Toteaminen

Ärtyvän suolen oireyhtymän diagnoosi voidaan Putkosen (2016) mukaan tehdä Rooma III -kriteerien avulla. :

• Toistuva vatsakipu tai vatsan epämukavuuden tunne ainakin 3 päivänä kuukaudessa, kolmen edeltävän kuukauden aikana.
• Oireet ovat alkaneet vähintään 6kk ennen taudin määrittämistä.

Lisäksi 2 seuraavista oireista:

• oireet helpottavat ulostamisen jälkeen
• oireiden alkamiseen liittyy ulostamistiheyden muutos
• oireiden alkamiseen liittyy ulosteen koostumuksen muutos

Muistathan, että kaikki diagnoosit tehdään lääkärin johdolla eikä omatoimisesti kotisohvalta. Ruokavaliokokeilut kannattaa tehdä ravitsemusterapeutin kanssa.

P§

Hoitona Fodmap ruokavalio

Suurin osa herkkävatsaisten kokemista oireista syntyy paksusuolessa. ”Vatsakivut” aiheutuvat siis todellisuudessa suolistosta käsin. Jokaisella suoliston bakteerikanta on yksilöllinen ja käsittää n.1,5-2kg painostamme. Bakteereja on sekä hyviä (kuten bifidobakteerit ja laktobasillit) että huonoja. Terveessä suolessa bakteerikanta on monipuolinen. Bakteerit syövät suolessa kuituja. Myös FODMAP-yhdisteet toimivat suolistobakteerien ravintona, mutta ne aiheuttavat ikäviä seurauksia.

Suolistobakteereista on muuten tulossa vielä myöhemmin kevään aikana oma koontinsa blogiin. Tällöin sivuan myös raskaus- ja imetysaikaa, jotka ovat tärkeitä lapsen suolistobakteerikannalle.

Australialainen yliopisto kehitti FODMAP -ruokavalion, joka on useissa tutkimuksissa osoitettu tehokkaaksi hoitokeinoksi ärtyvän suolen oireyhtymään. Tästä ruokavaliosta saavat apua suurin osa ärtyvän suolen oireyhtymästä kärsivistä kuin myös osa Crohnin tautia tai haavaista paksusuolen tulehdusta sairastavista. Myös koliikkia sairastava, imetettävä lapsi voi hyötyä äidin FODMAP -ruokavaliosta.

Ärtyvän suolen oireyhtymään liittyvien ilmavaivojen on todettu olevan yhteydessä ravinnon tiettyihin huonosti imeytyviin hiilihydraatteihin, näitä kutsutaan FODMAP -yhdisteiksi (Fermentable Oligo-, Di- and Monosaccharides and Polyols). Nämä yhdisteet kulkeutuvat ohutsuolesta paksusuoleen, jossa suolibakteerit käyttävät niitä ravinnokseen. Näiden hiilihydraattiyhdisteiden fermentoituessa eli käydessä syntyy runsaasti suolikaasuja.

P

FODMAP -yhdisteitä ovat:

• Fruktaanit (vehnässä, ohrassa, rukiissa, sipuleissa)
• Galakto-oligosakkaridit (palkokasveissa)
• Sokerialkoholit eli polyolit (maltitoli, ksylitoli, mannitoli, sorbitoli…)
• Ylimääräfruktoosi
• Laktoosi

Ironisesti FODMAP -yhdisteet ovat myös monin tavoin hyödyllisiä. Ne ruokkivat suolistobakteereja (kuten prebiootit hyviä probioottibakteereita), ne voivat löysyttää suolen sisältöä ja ne tuottavat lyhytketjuisia rasvahappoja.

Seuraavaksi tarkemmin näistä FODMAP -yhdisteistä ja tämän jälkeen siitä, mitä ruokavaliohoito käytännössä tarkoittaa.

p

Galakto-oligosakkaridit ja fruktaani. Ihmisillä ei ole luonnostaan elimistössä galakto-oligosakkareiden pilkkomiseen tarvittavaa entsyymiä. Näiden yhdisteiden pilkkomisen hoitavat suoliston mikrobit, mutta monelle galakto-oligoskkarideja sisältävät pavut, linssit ja herneet aiheuttavat ongelmia. Etenkin herkkävatsaisille. Sama ongelma on fruktaanien kanssa. Niiden lähteitä ovat etenkin ruis, vehnä sipuli ja valkosipuli sekä talvehtivat juurekset. Määrät eivät ruoka-ainetta kohden ole kovin suuria, mutta syöntimäärät usein ovat. Lisäksi inuliinia, oligofruktoosia sekä frukto-oligosakkarideja lisätään myös moniin elintarvikkeisiin kuitulisäksi. Mm. mehukeittoihin, ruoansulatusjogurtteihin sekä muihin probioottivalmisteisiin.

Sokerialkoholit vaikuttavat eritavoin suolistossa. Niiden vaikutukset riippuvat myös siitä, mitä muita yhdisteitä ruoassa on eli osa vahvistaa niiden vaikutuksia kun toiset puskuroivat. Seuraavaksi muutama yleisin eli sorbitoli, mannitoli ja ksylitoli.

Sorbitoli on yksi sokerialkoholi, joka imeytyy heikosti terveilläkin. Sorbitolia sisältävät luonnostaa myös jotkut tuoreet hedelmät ja etenkin kuivatut luumut ja persikat. Siksi jälkimmäisiä käytetäänkin ummetuksen hoidossa.

Mannitolia puolestaan löytyy luonnostaan sienistä, sokeriherneistä ja kukkakaalista. Sen sopivuus on parempi kuin sorbitolin.

Ksylitoli on ehkä se suomalaisille tutuin sokerialkoholi. Se on kuitenkin sorbitolia paremmin siedetty ja hampaiden terveyden kannalta tärkeä. Kannattaa kuitenkin valita täysksylitolipurukumi, jossa ei ole muita makeutusaineita. Meillä käytetään Rainbown täysksylitolipurukumia, koska se on yksi niistä harvoista, joissa ei muita makeutusaineita ole.

Ylimääräfruktoosi. Hedelmäsokeri (fruktoosi) imeytyy hyvin yhdessä rypälesokerin (glukoosi) kanssa. Yksinään hedelmäsokeri kuitenkin imeytyy huonosti, joten ruoat, joissa on fruktoosia enemmän kuin glukoosia, aiheuttavat ongelmia. Näissä ruoissa on siis ylimääräfruktoosia glukoosiin verrattuna. Tämän vuoksi ongelmallisia ruoka-aineita ovat mm. omenat, päärynät, mango, vesimeloni ja hunaja. Jälleen käyttömäärät ratkaisevat eli esimerkiksi hunaja teen joukossa ei välttämättä aiheuta ongelmia.

Laktoosi. Laktoosi eli maidon sokeri aiheuttaa ongelmia ärtyvän suolen oireyhtymästä kärsiville sekä laktoosi-intolerantikoille. Mielenkiintoista on, että Aasiassa laktoosi-intoleranssi on hyvin tyypillinen vaiva. Laktoosi-intoleranssissa suolistosta puuttuu laktaasi-entsyymi, joka hajottaisi laktoosin. Tämän vuoksi maitosokeri (laktoosi) aiheuttaa oirehdintaa. Laktoosia on eniten maidossa sekä muissa maitotuotteissa. Hapanmaitotuotteissa maitohappobakteerit hajottavat luonnostaan laktoosia, joten ne saattavatkin sopia. Myöskään kypsytetyissä juustoissa ei laktoosia ole, koska se on hajonnut kypsytysprosessin aikana.

P

p

Ruokavalio käytännössä

Ruokavaliohoito kannattaa toteuttaa yhdessä ravitsemusterapeutin kanssa. Yleensä liikkeelle lähdetään suoliston rauhoittamisesta karsimalla 4-6vkon ajaksi kaikki merkittävät FODMAP -lähteet. Tämän jälkeen ruokavaliota lähdetään laajentamaan ja kolmannessa vaiheessa noudatetaan mahdollisimman joustavasti. Yksilön kokemukset ovat siis avainasemassa ruoka-aineiden sopivuutta määritellessä.

P

Käytännössä ruokavaliossa ongelmallisia ovat etenkin seuraavat ruoka-aineet:

• sokerittomat pastillit ja purukumit (sokerialkoholit)
• palkokasvit (herneet, pavut, linssit) (galakto-oligosakkaridit)
• cashew- ja pistaasipähkinät
• sipulit (fruktaanit)
• gluteenipitoiset viljat –speltissä fruktaaneja on vähemmän, joten se saattaa olla paremmin siedetty (fruktaanit) 
• osa hedelmistä: omenat, päärynät, omenapäärynät, kivelliset hedelmät, avokado (sokerialkoholit, ylimääräfruktoosi)
• laktoosipitoiset maitotuotteet (hapanmaitotuotteet saattavat sopia, koska niiden maitohappobakteerit pilkkovat laktoosia)
• hunaja, hedelmäsokeri, siirapit -myös agavesiirappi! (ylimääräfruktoosi) 
• kuivatut hedelmät, etenkin rusinat (fruktoosi)
• prebiootit (inuliini, oligofruktoosi, laktuloosi, galakto-oligosakkaridi ja frukto-oligosakkaridit)
• jotkut kokevat myös makeutusaineiden (sukraloosi, aspartaami, asesulfaami K) pahentavan oireita

Usein myös ruoan muoto tai valmistustapa vaikuttavat FODMAP -sisältöön. Esimerkiksi pavunidut ovat sallittuja, vaikka pavut eivät. Myöskään soijamaidossa, tofussa, tempehissä tms. ei juurikaan enää ole FODMAPeja.

Yhden elintarvikkeen haluan myös nostaa erityisesti esille. Ruoansulatusjogurtit. Jogurtit, joita markkinoidaan vatsan terveyttä edistäviksi, mutta jotka sisältävät prebiootteja ja saattavat pahentaa IBS:stä kärsivän oireita. Myös kuitulisät ja kuitupitoiset tuotteet voivat aiheuttaa ongelmia IBS:ssä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki kuitupitoiset tuotteet jätetään ruokavaliosta pois, sillä kuitujen tiedetään olevan suoliston terveydelle tärkeitä.

p

Henkilökohtaisesti olen huomannut vatsani reagoivat herkästi seuraaviin ruoka-aineisiin:

• laktoosi (todettu laktoosi-intoleranssi)
• suuret määrät sipulia
• vesimeloni
• palkokasvit
• sienet (herkkusieniä, kanttarellejä ja tatteja kestää, mutta ei ”sitkeämpiä” sieniä kuten mustatorvisieniä ja suppilovahveroita)
• gluteenipitoiset viljat MUTTA myös kaura (kaura sopii satunnaisesti käytettynä pienissä määrin)
• purukumi ym. sokerialkoholia paljon sisältävät tuotteet (kannattaa etsiä hampaiden kannalta se sopiva määrä, minkä suolistosi kestää)
• hiilihappopitoiset juomat
• hedelmät (myös kuivatut) suurissa määrin

Olen siis itse tehnyt itsestäni ns. oman koekaniinin, joka (lääkärin ohjeistuksessa) testailemalla on löytänyt sen itselle sopivan ruokavalion. Olen myös tasaisin väliajoin kokeillut uudelleen pois olleita ruoka-aineita ja saanutkin näin osan ruoka-aineista pienissä määrin ruokavalioon mukaan.

 

Lisää

Teksti oli lopulta vain pintaraapaisu FODMAP ruokavalioon ja ärtyvän suolen oireyhtymään. Jos aihe jäi kiinnostamaan lisää, kannattaa kurkata ainakin seuraavat:

• Leena Putkosen FODMAP -ruokavalion tiivis oppikurssi blogiteksti.
  Vaikka teksti onkin aika raskaasti jäsennetty. Putkonen on kuitenkin perehtynyt pitkään FODMAP ruokavalioon ja tuonut sitä omalta osaltaan Suomeen.
• Leena Putkosen: Superhyvää suolistolle! -kirja

 

Viikonloppuna on luvassa blogissa gluteenittomien ja maidottomien Runebergintorttujen ohje. Bonuksena ne ovat vielä blogin tyylille uskollisena luontaisesti makeutettuja 😉 Kurkkaa kuva Instagramin puolelta tai Facebookista. Kannattaa siis pysyä kuulolla! Raskausajasta tulossa lähiaikoina lisää, niin muutamasta hyviksi havaituista tärpeistä kuin myös synnytykseen valmistautumisesta.

 

 

Lähteet: Putkonen, L. (2016) Superhyvää suolistolle! Herkkävatsaisen elämä kuntoon ; Haavisto, M. (2016). Erityinen -tietoa erityisruokavalioista ; Putkonen, L. (2015): FODMAP-ruokavalion tiivis oppikurssi ;  Mekkel, G. et.al. (2005) ; Zar, S. Benson, MJ. Kumar , D.(2005).